Perusoikeudet ja ihmisarvo

Eilen uutisoitiin perusoikeuksien kannalta kahdesta merkittävästä asiasta, joista toinen jäi vähemmälle huomiolle. Perustuslakivaliokunta päätti esittää, että eduskunta antaa suostumuksensa kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan poistamiselle. Lisäksi hallitus päätti esittää 75 euron tilapäistä korotusta toimeentulotukeen syyskuun alusta vuoden loppuun. Toisesta uutisoitiin enemmän kuin toisesta.

Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuus oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Sekä enemmistön että vähemmistön kannat olivat juridisesti erittäin hyvin perusteltuja. Enemmistön mukaan parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu rikollisen toiminnan suojaksi. Perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole valiokunnan mukaan tarkoitettu eduskunnan valtiopäivätoiminnan käyttämiseen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Vähemmistön mukaan asia tulisi käsitellä eduskunnan sisäisessä kurinpitomenettelyssä. Vastalauseen mukaan epäilty rikos on sen laatuinen, että syyteluvan todennäköinen seuraus olisi syyttämättäjättämispäätös tai vähäinen sakkorangaistus. Vastalauseessa korostettiin kansanedustajan sananvapauden merkitystä.

Toiseen vaakakuppiin asetettiin kansanedustajan sananvapaus ja toiseen ihmisarvo ja yhdenvertaisuus. Ihmisarvo ja yhdenvertaisuus painoivat enemmän, kuten pitääkin. Vaikka kansanedustajalla on oltava laaja sananvapaus eduskunnassa, niin sitä ei ole tarkoitettu muiden oikeuksien loukkaamiseen.

Kyse on perusoikeuksien hierarkiasta, jossa ihmisoikeudet ohittavat sananvapauden. Vaikka vähemmistön kanta olikin hyvin perusteltu, niin ihmisoikeudet ohittavat sananvapauden myös eduskunnassa. Yhdenvertaisuus sekä oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ovat perustuslaissa ennen sananvapautta.

Päätös ei vielä ole poliittinen, mutta sellainen siitä tulee sitten, kun sitä käsitellään eduskunnassa. Jo nyt on selvää, että ainakin perussuomalaiset tulevat äänestämään syytesuojan poistamista vastaan. Valiokunnan vähemmistöstä päätellen mukaan saattaa tulla muitakin sellaisia, jotka haluavat asettaa sananvapauden muita perusoikeuksia ylemmäksi ja kansanedustajan eriarvoiseen asemaan lain edessä.

Oikeus sosiaaliturvaan on myös perustuslaissa säädetty perusoikeus. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Esitys toimeentulotuen tilapäisestä korottamisesta liittyy tähän.

Toimeentulotuen perusosa on vain 502,21 euroa kuukaudessa, joten 75 euron korotus olisi tarpeen ihan pysyvästi. 500 eurolla pysyy kyllä hengissä, mutta sillä ei varsinaisesti pysty elämään ihmisarvoista elämää. Lisäksi perustoimeentulotuki on viimesijainen tuki, joten kaikkien muiden tukien korottaminen leikkautuu automaattisesti pois toimeentulotuesta. Jos peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat, niin toimeentulotuki pienenee vastaavasti.

Tätä on monen vaikea ymmärtää. Tavallisin virhe on laskea yhteen työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa, ja olettaa jokaisen työttömän saavan sen verran. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan toimeentulotuen laskelmassa otetaan huomioon kaikki muut saadut tuet. Vain kokonaan toimeentulotuen varassa elävä saa täyden summan, johon nyt siis tulee tilapäinen korotus.

En tiedä, joko hallitusta on tämän esityksen takia syytetty rahan kylvämisestä turhuuteen, mutta varmaan saamme sananvapauden nimissä senkin kuulla. Onhan oikeus ihmisarvoiseen elämään kirjattu perusoikeuksien häntäpäähän, ja yleensä rahan antamista kaikkein köyhimmille pidetään turmiollisena.

Miksi minä kirjoitan tänään kahdesta näinkin eri asiasta? Siksi, että perusoikeudet ovat monille epäselvä asia. Nykyisin puhutaan paljon sananvapaudesta, ja monet tuntuvat kuvittelevan sen kaikkein tärkeimmäksi tai peräti ainoaksi perusoikeudeksi.

Onhan se erittäin tärkeä, mutta kyllä ihmisarvo ja oikeus ihmisarvoiseen elämään ohittavat sen. Perusoikeudet on tarkoitettu niiden suojaamiseen myös väärin käytetyltä sananvapaudelta.