Performanssipolitiikkaa
Jos joku tuomitaan toisen kerran samasta rikoksesta ja hän ilmoittaa julkisesti aikovansa jatkaa rikollista toimintaa, niin häntä sanotaan rikoksen uusijaksi tai taparikolliseksi. Kun kyseessä on kansanedustaja, niin hän on omasta ja kannattajiensa mielestä sananvapauden marttyyri.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps) tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pysyi voimassa Rovaniemen hovioikeudessa. Rikos tapahtui jo vuonna 2016, jolloin Tynkkynen ei vielä ollut kansanedustaja. Hän ei tietenkään hyväksy tuomiota eikä aio ottaa siitä opikseen.
Tynkkysen tapauksessa rangaistus näyttää toimivan yllykkeenä rikollisen toiminnan jatkamiselle, koska se ilmeisesti lisää hänen suosiotaan. Näin kansanedustaja osoittaa halveksuntaa oikeusvaltiota ja sen perusarvoja kohtaan. Lisäksi hän osoittaa olevansa piittaamaton lain kielloista ja käskyistä. Tätä hänen kannattajansa haluavat ja puolueensa mitä ilmeisimmin hyväksyy.
Tynkkynen puhuu lain hengen ohi menevästä lain tulkinnasta. Ilmeisesti hän on joskus kuullut puhuttavan lain hengestä, mutta ei ainakaan tässä tapauksessa tunne sen sisältöä. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen ei ole laissa sattumalta, vaan kansainvälisen oikeuden ja Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten vaatimuksesta. Se on rikoslain 11 luvussa, jonka otsikko on Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Lain henki on sellainen, että kenenkään sananvapaus ei ohita ihmisoikeuksia.
Avoin nouseminen lakia ja koko oikeusjärjestelmää vastaan ei yleensä kannata, sillä siinä jää lopulta aina toiseksi. Jos Tynkkynen aikoo jatkaa saman lainkohdan rikkomista, niin jossain vaiheessa oikeus ottaa käyttöön rikoslain 6 luvun 5 §:stä löytyvät rangaistuksen koventamisperusteet.
Ensimmäisenä on rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus, ja Tynkkysen toiminta näyttää täysin suunnitellulta ja harkitulta. Neljännessä kohdassa kerrottu rikoksen perustuminen rotuun, ihonväriin, syntyperään tai muihin vastaaviin vaikuttimiin ei sovellu, sillä kiihottaminen kansanryhmää vastaan kohdistuu jo itsessään näihin asioihin. Sen sijaan viides kohta tullee jossain vaiheessa sovellettavaksi. Laitetaan se vielä näkyviin:
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Tällainen on siis lain henki. Uhmakkuus ja poliittinen performanssi saattavat kannatella jonkin aikaa, mutta eivät loputtomiin. On sinänsä kummallista, että kansanedustaja näyttää käyttävän kaiken aikansa oman asiansa esillä pitämiseen, vaikka hänet on äänestetty eduskuntaan hoitamaan koko maan asioita. Tai ehkä tässä tapauksessa hänet on äänestetty isoon BB-taloon, jossa pysymisen varmistamiseksi täytyy tehdä kaikenlaista näkyvää.
Varminta on toimia tapaus Mäenpään avaamalla tiellä ja pitää rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä puheita eduskunnassa. Niinhän Tynkkynen jo aiemmin lupasi tehdä. Tässä häntä auttaa hänen oma puolueensa, jonka toinen kansanedustaja on tehnyt valtakunnansyyttäjän toiminnasta kantelun oikeuskanslerille.
Näin koko puolue näyttää entistä enemmän muuttuvan oikeusvaltiota ja oikeusjärjestelmää vastustavaksi. Omasta mielestään he ovat sananvapauden asialla, mutta heille sananvapaus tarkoittaa sitä, että vain he saavat sanoa. Eri mieltä olevia ei tule ikävä.
Kansanedustajan valtakirjaa voi käyttää monella tavalla.
***
Kommentoinnilta edellytän asiallisuutta. Se tarkoittaa sitä, että en hyväksy minkäänlaista rikoksen tunnusmerkistön täyttävää puhetta enempää itseäni kuin Tynkkystäkään kohtaan.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Jokainen tenava jossain iässä haluaa olla (lumi)kukkulan kuningas.
Lumi sitten sulaa ja arki palaa.
Odotellaan 😉
Taparikollinen, kuten Saku kirjoittaa, lienee oikea arvio tästäkin hemmosta. Outoa näiden eräiden kansanedustajien toiminta, joiden aika kuluu omissa rikosprosesseissaan, vaikka heidätkin lienee valittu kansanedustajaksi. Vai edustavatko he kenties juurikin taparikollisia.
Juuri näin! Täydellisen tietämättömyyden jargoniaa. Sopisi muuten kysyä aina mieluummin kuin alkaa argumentoinnein väitellä näiden julkisuushakuisten kanssa. Esimerkiksi tiedustella sitä, kuinka kansanedustuslaitoksissa asiat käsitellään ehdotuksesta laiksi. Voisitte yllättyä.
Olen sitä tiedustellut useilta kansan valitsemilta hemmoilta ja jopa heistä jopa yksi kymmenestä sen osasi kertoa. No, eipä toisaalta läheskään jokainen toimittajakaan sitä osannut suoralta oikein vastata. Pari sentään lupasi vastata, kunhan ensin tarkistavat.
Useat eivät tienneet edes sitä, mistä sen tarkistavat.