Ketunhäntä kainalossa?
Toissapäivänä kerroin kansanedustaja Elina Lepomäen (kok) ehdotuksesta ruveta maksamaan ansiosidonnaista päivärahaa oikeudenmukaisesti kaikille. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kannatti ajatusta, ja tänään huomasin myös kristillisdemokraattien olevan sen takana. Kuten aiemmin sanoin, niin suhtaudun ehdotukseen avoimen uteliaasti, mutta siinä on vielä monta auki olevaa kysymystä.
Kerrataanpa vielä.
Työttömyysturva jakautuu kahteen osaan. Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat kaikki ne, jotka eivät ole pudonneet työmarkkinatuelta perustoimeentulotuelle. Työttömyyskassojen kautta maksettavaa ansiosidonnaista päivärahaa saavat ne, jotka ovat liittyneet jonkin työttömyyskassan jäseneksi ja täyttävät työssäoloehdon eli ovat olleet töissä 26 viikkoa kassan jäsenyysaikana.
On totta, että ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen vain osalle työttömistä vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, koska sitä rahoittavat omilla maksuillaan myös ne, jotka eivät sitä saa. Työttömyyskassat rahoittavat korvauksista vain 5,5 prosenttia. Peruspäivärahaa vastaavan osan maksaa valtio ja loput kerätään kaikkien työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.
Tuntuuhan se epäreilulta, mutta niin tuntuisi sekin, jos vuosikymmenien ajan kassojen jäsenmaksuja maksaneet eivät enää saisikaan rahoilleen vastinetta. Tämä olisi korjattavissa maksamalla heille kassojen rahoittaman osuuden verran enemmän, mutta ei mennä siihen. Mietitään sitä, miksi ehdotus herättää epäilyksiä siitä, että kaikkea ei ole kerrottu.
Viime vaalikaudella Sipilän hallitus lyhensi ansiopäivärahan kestoa ja alensi päivärahan määrää. Päivärahakauden enimmäisaika lyheni 500 päivästä 400 päivään ja enintään kolmen vuoden työhistorialla se lyheni 300 päivään. Omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään ja pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotusosasta luovuttiin. Hallituksessa oli mukana nyt esityksen tehnyt kokoomus, jonka rakenteelliset uudistukset ovat ainakin tähän asti tarkoittaneet työttömyysturvan leikkaamista ja ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutettujen määrän vähentämistä.
Jos ne nyt tarkoittavat jotain muuta ja kaikille halutaan maksaa ansiosidonnaista, niin hyvä juttu. Sitten onkin vain selvitettävä uudistuksen rahoitus. Jos ansiosidonnainen päiväraha pidetään euromääräisesti nykyisellä tasolla, niin se tulee maksamaan semmoiset 250 miljoonaa euroa. Kokoomus on hallituksessa ollessaan leikannut työttömyysturvaa, ja myös sen esittämät työllisyyskeinot ovat pääasiassa juuri työttömyysturvan leikkaamista. Jotkut puolueen kansanedustajat ovat aiemmin sanoneet suoraan, että kun tukia leikataan, niin työ alkaa maistua. Kuinka uskottavaa on, että kokoomus nyt haluaa lisätä työttömyysturvaan 250 miljoonaa euroa?
Minusta se ei ole kovin uskottavaa. Todennäköisesti uudistus olisi tarkoitus tehdä kustannusneutraalisti, kuten vuonna 2015 ehdotetussa ansioturvareformissa kerrotaan. Sen mukaan kokonaiskustannukset eivät nouse yhtään, vaikka ansiosidonnaisen päivärahan saajien määrä lisääntyy. Saman rahan jakaminen useammille vaatisi ansiopäivärahan keston lyhentämistä, omavastuuajan pidentämistä ja päivärahan leikkaamista. Juuri näin teki Sipilän hallitus.
Ehdotuksessa on siis auki vielä tärkeitä kysymyksiä. Kun oikeistopuolue sanoo olevansa työntekijöiden asialla ja antavansa ansiosidonnaista päivärahaa oikeudenmukaisesti kaikille työttömille, niin skeptikko rupeaa kyselemään kaikenlaista.
Jos kerran kaikki tulisivat saamaan ansiosidonnaista, niin silloinhan kukaan ei saisi enää peruspäivärahaa. Eli nuo 300:n ja 400:n enimmäisajat poistuisivat. Tämähän on hieno juttu. Vai uskooko kukaan?
Mutta mikä olisi päivärahan määrä? Olisiko se sama kuin nykyisin vai sama kuin peruspäiväraha nykyisin?
Ja jos se ei ole peruspäivärahan suuruinen, niin miten sen suuruus/pienuus määritellään?
Jos se määritellään työtulojen mukaan, niin sellaiset nuoret, jotka eivät ole tehneet eläissään töitä saati ehtineet luomaan ”työuraa”eivät todellakaan hyödy koko systeemistä mitään. Jos työtulot vaikuttavat summan suuruuteen, niin mennään nyky systeemillä. Jos summa on kaikille sama on katkeruus kierre valmis. Olen siitä aivan varma, sillä summan suuruus ei katkeruuteen vaikuta, sillä pitkän työuran tehneelle ”einarille” ei sovi tämä malli, jossa fiktiivisesti kaikki saisivat esim. 2.500€/kk käteen. Toki vaikka olisi kiva nähdä ”torkkuvartiaisen”hengen ahdistus ja värin vaihtelu niskassa ja kasvoilla livenä, tulisi kokkari mallilla mahalasku äänestäjille. Ja jos väri ei loikkarin pärstässä vaihtelisi, niin olisihan silloin tekeillä selvä kusetus!
On ihan pakko puuttua tähän Jaken 2500 euron fiktioon, sillä sitä se parhaasta päästä näyttää olevan. Iskin juuri äsken testimielessä oman 5133 euron kuukausipalkkani googlesta löytyvään YTK:n laskuriin, ja bruttotuloillani se ilmoittaa ansiosidonnaisen päivärahan määräksi 2181,61 kuukaudessa.
Itse pidän itseäni ihan hyväosaisena mutta kysyn vaan, kuinka paljon ihmisen oikein pitäisi hankkia saadakseen näitä fiktiivisiä 2500 euron ansiosidonnaisia…
Kaikki saisivat ansiosidonnaista sen pienen pätkän verran ja putoaisivat sitten peruspäivärahalle. Muut kakkosluokan työttömät työnetsijät olisivat työmarkkinatuella, joka on tarveharkintainen (puolison tulot vaikuttavat).
Mikä muuttuisi? Ainakin työntekijöiden ja työpaikkojen ay-järjestäytymisaste romahtaisi, mitä tässä haetaankin.
Sitten kun kaikki olisivat onnellisesti ansiosidonnaisillaan, voitaisiin ansiosidonnaisen kestoa taas nipistää ja tasoa alentaa.
On huomattava, että pienestä palkasta ansiosidonnainen on hyvin pieni.
Tarvitaan perustulo: kaikki samalle viivalle riippumatta työssäolohistoriasta tai statuksesta.
Työmarkkinatuki on kyllä harkinnanvarainen mutta puolison tulot eivät siihen vaikuta. Tämä uudistus on ollut voimassa jo vuosia. Vanhempiensa luona asuvan työmarkkinatukeen vanhempien tulot vaikuttavat jos henkilö ns. tulee ensimmäistä kertaa työmarkkkinoille eli suoraan työmarkkinatuelle.
Itsekin pidän vähän kummallisena että ainoa syy liittyä liittoon olisi ansiosidonnainen. Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan omassa lähipiirissä. Jos esim. Kela maksaisi ansiosidonnaisen niin liitot voisivat keskittyä tärkeämpiin asioihin. Vaikkapa paneutumalla ilmaistyön ongelmiin.
Hyvä tarkennus. Puolison tulot taisivat lakata vaikuttamasta joskus 2011 tai 2012, kun tukea nostettiin satasella, muistaakseni.
Kelan sivuilla lukee:”Työmarkkinatuki on tarveharkintainen eli tuen suuruuteen vaikuttavat omien tulojesi lisäksi vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan samassa taloudessa.”
https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki
Arhinmäen ehdotus kassoihin kuulumisesta ”pakollisena” perustui hänen mukaansa siihen, että ”kassoissa on tietoa” näistä kysymyksistä. Itse yksinään on vaikea muistaa tai pitää tiedot ajantasaisina, kun lainsäädännön tilkkutäkkiä parsitaan jatkuvasti ja pykäläviidakon aluskasvillisuus on päässyt rehottamaan.
Ansiosidonnainen on kysymyksenä harhautus, jolla on muita tarkoitusperiä alkaen järjestäytymisasteen heikentämisestä.
AY-liike on pitkään asettunut puolustusasemiin korkeimman kastin työttömien ja työllisten jäseniensä etujenvalvojana eräänlaiseen asemasotaan. On totta, että olisi järkevää ulottaa edunvalvonta näkyvämmin juoksuhaudoista ja korsuista myös sinne ei-kenenkään-maalle, missä on kehno järjestäytymisaste, katkonaisia työsuhteita,alipalkkausta, ilmaistyötä tai ihmiskauppaa.
Ei ne mihinkään poistuisi vaan 400 tai 300 päivän jälkeen pudottaisiin työmarkkinatuelle niin kuin tapahtuu nytkin. Peruspäivärahaa saa Kelalta työtön joka ei ole liittynyt kassaan mutta jonka työssäoloehto on täyttynyt ja sen kesto on samat 300/400 päivää. Se on saman suuruinen kuin työmarkkinatuki jota saavat ne työttömät joiden ansiosidonnaisen/kelan perupäivärahan päivät ovat tulleet täyteen (eli kansankielellä ovat pudonneet työmarkkinatuelle) tai esim. nuoret joilla työssäoloehto ei ole vielä koskaan täyttynyt.
”Hedelmistään puu tunnetaan,” sanoi muuan sosialistipuuseppä aikanaan nykyisen Haifan hallintoalueen tienoilla. Näinä totuuden jälkeisinä aikoina ne omenat ja appelsiinit vaihtaa kyllä paikkaa, ihan hallituspohjasta riippuen.