Valuvikoja

Viime vaalikauden kuuma peruna oli sote, josta uutisoitiin lähes päivittäin sen kaikissa valmisteluvaiheissa. Nyt hallitus on valmistellut valtavan lakipaketin, joka on jo lausuntokierroksella. Uutisia asiasta ei ole paljon näkynyt. On ilmeisesti paljon helpompaa uutisoida poliitikkojen päivittäisistä sanomisista kuin lukea lakiesitykset ja vieläpä ymmärtää ne. Koska en ole toimittaja vaan kuntapäättäjä, niin yritän vähän avata lakiesitysten sisältöä muillekin.

Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksen tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, ja siitä kaikki ovat yhtä mieltä. Palvelujen on oltava koko maassa samanlaisia ja samanhintaisia. Tämän takia koko soten rahoittaminen siirtyy kokonaan valtion vastattavaksi. Näin paikallisia eroja ei pääse syntymään.

Hallitusohjelman mukaan soten rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaa annetaan enemmän sinne, missä palveluille on enemmän tarvetta. Pohjois-Karjala on juuri tällainen alue, sillä meillä on paljon vanhusväestöä ja sairauksia. Ihan sama tilanne on muillakin harvaan asutuilla ja väestöltään taantuvilla alueilla. Rahoitusta näyttäisi siis olevan tulossa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Pohjois-Karjalan lisärahoituksen tarve näillä mittareilla on luokkaa 400 euroa/asukas.

Tätä ei kuitenkaan ole tulossa, sillä siirtymäkausi on valmisteluvuodet mukaan lukien jopa yhdeksän vuotta. Koko sen ajan lisärahoitus leikataan noin 150 euroon/asukas. Tämä johtuu siitä, että Pohjois-Karjalan sotesta vastaava Siun sote on maan kustannustehokkain palveluntuottaja. Meillä on säästetty koko ajan, mutta lakisääteiset palvelut on silti saatu pysymään laadukkaina. Tiukkaa on tehnyt ja tekee edelleen, sillä asiakasmaksutkin ovat tapissa. Nyt meitä kiitetään siirtymäkauden ajan tästä säästäväisyydestä sanomalla, että kun olette pärjänneet tähänkin asti, niin pärjäätte jatkossakin. Tästä siirtymätasauksesta kerroin jo kesäkuussa

Suuret kaupungit ja rikkaammat kunnat ovat tarjonneet asukkailleen parempia palveluja jopa ilman asiakasmaksuja. Niihin siirtymäkauden leikkuri ei pure yhtä kipeästi, vaan ne voivat jatkaa samalla linjalla. Ne ovat jopa vaatineet voimakkaasti, että leikkuri ei saa purra niitä yhtään. Onhan niillä tietenkin suuremmat kokonaiskustannukset ihan asukasmääristä johtuen, mutta väestökin on keskimäärin nuorempaa ja terveempää.

Jos siirtymäkauden leikkuri toteutetaan aiotun mukaisena, niin se vesittää hallitusohjelman kirjauksen tarvevakioiduista kriteereistä ja yhdenvertaisista palveluista. Suomeksi sanottuna enemmän rahaa käyttäneitä palkitaan ja niukasti eläneitä rangaistaan.

Asiakasmaksulain muuttamisen jättäminen kokonaan pois valmistelusta on melkoinen valuvika. Sen jättäminen ennalleen tarkoittaa sitä, että asiakasmaksuja jo nyt perivät joutuvat siirtymäkauden leikkurin takia perimään niitä edelleen ja asiakasmaksuja perimättömät jatkavat samalla linjalla.

Kun nämä epäkohdat korjataan lausuntokierroksen jälkeen, niin uudistus on hyvällä mallilla. Ehkä onkin parempi, että media ei sorki asiaa liikaa, sillä sotesta jotain tietäviä toimittajia on hyvin vähän. Uutiset tuppaisivat kuitenkin olemaan nykytyyliin pinnallisia ja keskittyisivät siihen, miten joku poliitikko arvostelee voimakkaasti sotea ja mitä joku toinen siihen vastaa. Todennäköisesti enempää poliitikot kuin toimittajakaan eivät edes tietäisi mistä puhuvat.