Missä on pihvi?
Olen kesästä lähtien kummastellut perussuomalaisten kuntavaalimainontaa, jossa vaaditaan Suomea takaisin ja vastustetaan niin Euroopan Unionia kuin maahanmuuttoakin. Eilinen Jussi Halla-ahon ja Annika Saarikon väittely selvitti asian lopullisesti. Perussuomalaisilla ei ainakaan puolueena ole mitään erillistä kuntavaalistrategiaa, vaan puolue pyrkii vain kannatuksensa vahvistamiseen omilla pääteemoillaan. Sen puolue on ihan julkisesti myöntänytkin. Paikallisilla ehdokkailla toivottavasti on sitten ihan konkreettisia näkemyksiä oman kuntansa asioista.
Halla-aho perusteli tätä puutetta keskusteluillaan kenttäväen kanssa. Hän sanoi, että haja-asutusalueiden ihmisiä aliarvioidaan olettamalla, että heitä kiinnostavat vain ahtaasti paikalliset kysymykset, kuten kyläkoulut, petopolitiikka ja turvepolitiikka. Kuitenkin noin 80 prosenttia hänen käymistään keskusteluista käsittelee hyvin laajoja kokonaisuuksia.
Halla-aho on sikäli ihan oikeassa, että myös me haja-asutusalueiden ihmiset olemme kiinnostuneita oman kuntamme ulkopuolisista asioista ja keskustelemme niistä mielellämme. Me tiedämme myös, että niistä ei päätetä kunnanvaltuustoissa, kunnanhallituksissa eikä lautakunnissa. Niissä päätetään vain paikallisista asioista.
Halla-aho näyttää sekoittavan valtakunnanpolitiikan ja kunnallispolitiikan tavalla, joka pistää epäilemään hänen kunta-alan osaamistaan ohueksi. Saarikko kysyi Halla-aholta, olisivatko perussuomalaiset valmiita siihen, että EU:n elvytyspaketin rahoja käytettäisiin nopeiden nettiyhteyksien edistämiseen koko maassa. Halla-aho piti kysymystä sumutusyrityksenä. Hänen mukaansa Suomi ei saa yhtään rahaa EU:lta, vaan antaa sitä sinne.
Hän tarkoittaa EU:n tukipakettia, josta ei päätetä yhdessäkään Suomen kunnassa. Se on valtiollinen päätös, ja on totta, että sen hyväksyessään Suomi maksaa enemmän kuin saa. Suomi saa kuitenkin 3,2 miljardia euroa, ja Saarikko kysyi niiden rahojen käyttämisestä kuntien tukemiseen. Halla-aho väisti koko kysymyksen. Häntä ei tunnu kiinnostavan näin konkreettinen asia, vaan hän sanoi, että ei maaseudun tulevaisuus ole riippuvainen tukiaispolitiikasta.
Kyllä se monessa kunnassa on. Kuntien rahoitus koostuu kunnallisveroista, kunnallisista maksuista ja valtionosuuksista. Mitä köyhempi kunta, sitä suuremmat valtionosuudet. Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja, sillä perustuslain mukaan ihmisille on turvattava samanlaiset peruspalvelut kaikkialla maassa.
Jos EU-rahaa saadaan kunnille nykyisten valtionosuuksien lisäksi, niin vain hölmö kuntapäättäjä vastustaa sitä. Jos perussuomalaiset saisivat päättää, niin ilmeisesti rahasta kieltäydyttäisiin ja mieluummin leikattaisiin palveluista. Näin päättelen siitä, että Halla-ahon mukaan kuntien itsehallinto on varsin teoreettinen konsepti, ja kunnanvaltuustojen tehtäväksi jää lähinnä pohtia, mistä leikataan, jotta saadaan rahat riittämään. Aiemmin hän on sanonut, että koko maan asuttuna pitäminen ei ole itseisarvo.
Halla-aho näyttää tarkastelevan koko kuntakenttää osana suurempaa kokonaisuutta, mutta unohtaa, että niissä kunnissa asuu ihmisiä, joiden valitsemat valtuutetut päättävät paikallisista asioista. Puolue ei tietenkään voi laatia vaaliohjelmaansa minkään paikallisen kysymyksen varaan, mutta olisin odottanut periaatteellisia linjauksia. Pidetäänkö koko Suomi asuttuna? Tuetaanko pieniä ja köyhiä kuntia, jotta peruspalvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti kaikkialla?
Kun Halla-aho ja muu puoluejohto nyt värväävät paikallisia ehdokkaita keskustelemalla heidän kanssaan globalisaatiosta, EU:sta, maahanmuutosta ja muista puolueelle tärkeistä asioista, niin paikalliset asiat unohtuvat. Sitten saadaankin valtuustoihin päättäjiä, jotka eivät välttämättä tiedä edes kunnan toimivallan rajoja, vaan puhuvat täsmälleen niistä samoista laajoista kokonaisuuksista, joista kunnissa ei päätetä.
Näin saadaan paljon puhetta, mutta vähän päätöksiä.
***
Taas kerran joudun huomauttamaan kommentoinnista. Tämä ei ole mikään huonosti moderoitu keskustelupalsta teidän mieleenne juolahtavista aiheista, vaan tämä on blogi, jossa on kulloisenkin jutun kommentointimahdollisuus. Tämä ei myöskään ole mikään perussuomalaisten tai Jussi Halla-ahon vapaa haukkumispalsta, jossa ilkeimmin sanonut palkitaan. Kaikki asiattomat ja henkilöön menevät kommentit poistetaan.
Kysyin kerran eräältä persusukulaismieheltä hänen ollessa kunnallisvaaliehdokkaana, paljonko heidän kunnalla on velkaa, paljonko kunnan menoista sote-menot haukkaavat, montako kunnan työpaikoista maahanmuuttajat ovat vieneet ja mitä kunnan pitäisi tehdä kunnan työpaikkojen ja kunnan vetovoiman lisäämiseksi. Yhteenkään en saanut vastausta, vain sen, että Suomi lähettää kaiken rahan Afrikkaan, joilla mainitut asiat voitaisiin korjata.
Siis liittovaltiota pukkaa. Mitäpä sillä siitä kehitys kehittyy.
Aika erikoinen kuntavaaliteema tässä. Kuntavaalien teemat ovat kuitenkin lähellä kuntalaista, koska kunnanvaltuustoissa päätetään arkisista asioista. Ei miljardeista, vaan tuhansista euroista – ei laista vaan lainmukaisten palveluiden järjästämisestä.