Onko demokratia rikki?

-Mennäänpä katsomaan mitä somessa tapahtuu?

Tämä lause toistuu vähän väliä USA:n vaaliseurannassa. Suomenkin tv-studiossa seurataan jatkuvasti somen tapahtumia, ja käytännössä vaalit ovat oikeastaan somevaalit. Istuva presidentti on twiittaillut tauotta viimeiset neljä vuotta, ja ainakin brittisarja Spitting Imagen mukaan hän on tehnyt sitä molemmilla päillään. Se toinen pää tekee vähemmän kirjoitusvirheitä.

Juuri äsken tulleen tiedon mukaan Twitter puuttui peliin, kun Trump väitti demokraattien yrittävän varastaa vaalit, mutta hän ei aio sallia sitä. Trump ilmoitti, että ääniä ei voi antaa sen jälkeen, kun äänestyspaikat ovat sulkeutuneet. Tällä hän tarkoitti, että äänestyspäivän jälkeen saapuneita ennakkoääniä ei pidä ottaa huomioon. Twitter merkitsi Trumpin twiitin harhaanjohtavaksi.

Joissain osavaltioissa, kuten Pennsylvaniassa vaalivirkailijoita on ohjeistettu siten, että kaikki vaalipäivän jälkeen saapuvat postiäänet tulisi laittaa sivuun, vaikka Pennsylvaniassa otetaan postiääniä vastaan vielä perjantaihin asti, kunhan äänet on lähetetty tiistaina. Osavaltiossa toivotaan, että korkein oikeus linjaisi myöhemmin, mitä myöhässä tulleille äänille tehdään. Trump nimitti juuri ennen vaaleja korkeimpaan oikeuteen uuden tuomarin ja varmisti oikeuden enemmistön poliittisen myötämielisyyden itselleen.

Periaatteessa Trump voisi vaalien lopullisista äänimääristä riippumatta julistautua voittajaksi ja korkein oikeus voisi vahvistaa asian.

Olen oikeasti miettinyt otsikon kysymystä jo pitemmän aikaa. Syynä ei ole niinkään Trumpin twiittailu, vaan somen merkityksen lisääntyminen politiikassa yleensä. Meillä Suomessakin on paljon poliitikkoja, jotka höpöttävät sosiaalisessa mediassa mitä sattuu, ja heidän kannatuksensa tuntuu kasvavan siitä huolimatta, että he puhuvat järjettömiä. Heitä puolustamaan nousee suuri joukko ihmisiä, jotka puolustavat sananvapautta ja näkevät poliitikon raikkaana tuulahduksena tunkkaiseen ilmapiiriin.

Faktoilla ei ole enää pitkiin aikoihin ollut merkitystä, vaan pelkkä mielipide riittää. Pahinta on, että se mielipide riittää liian usein myös uutisen aiheeksi, sillä faktojen tarkistaminen vie liikaa aikaa. Siinä ajassa höpöttäjät ovat ennättäneet laukoa lisää hölynpölyä. Vaaleissa sitten nähdään, että höpöttäminen kannatti.

Olen ennenkin sanonut, että ennen somen keksimistä pidin ihmisiä keskimäärin melko fiksuina, mutta some on paljastanut karun todellisuuden. Isolla osalla ihmisistä ei ole mitään käsitystä poliittisten puheiden kohteena olevista asioista, mutta heillä on sitäkin voimakkaampi mielipide. Se mielipide katsotaan tasavertaiseksi argumentiksi faktojen kanssa, ja kun tietämättömiä on paljon ja he ovat kaikkein kovaäänisimpiä, niin heidän mielipiteensä voittaa. Some yhdistää tietämättömät vahvaksi poliittiseksi voimaksi.

Ei siis ihme, että Marinin hallituksen esitys lisätä oppivelvollisuutta herättää kovaa vastustusta. Mitä vähemmän ihmiset oppivat ja tietävät, sitä enemmän ihan mitä sattuu puhuvilla populistipoliitikoilla on kannatusta. Kun yleisö ei ole perillä faktoista, niin heille voi syöttää ihan mitä tahansa. Faktat ovat jotain eliitin puuhastelua ja kommunismia.

Demokratiassa on omat vikansa, mutta kuitenkin se on paras kaikista tähän asti kokeilluista tavoista hoitaa yhteisiä asioita. Valitettavasti demokratia vaarantuu silloin, kun kovaäänisiä tietämättömiä on paljon ja he yhdistävät poliittisen voimansa. Silloin he saattavat olla valmiita kokeilemaan jotain jo aiemmin huonoksi havaittua tapaa hallita ja antaa mahdollisuuden siirtyä diktatuuriin.

Jatketaanpa nyt USA:n vaaliseurantaa.