Ihan omat säännöt

“Suomalaiset saavat säännöllisin väliajoin lukea lehdistä toinen toistaan järkyttävämpiä uutisia Suomessa oleskeluluvalla tai ilman olevien henkilöiden tekemistä seksuaalirikoksista. Kun tänne vasemmalle katselee, niin tuntuu välillä ja kuulostaa siltä, että näiden henkilöiden tekemät rikokset kuuluvat ihmisoikeuksiin.”

Täsmälleen näitä sanoja käytti kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps) eduskunnan täysistunnossa torstaina, kun eduskunta hylkäsi seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista koskevan kansalaisaloitteen. Eduskunta on taatusti ainoa työpaikka, jossa siedetään tällaisia puheita.

Samasta kansalaisaloitteesta twiittasi Riikka Purra (ps) näin:

Meillä on yksi puolue, joka pelaa ihan omilla säännöillään. Kuten eräs Facebook-kaverini totesi, niin se on sama asia kuin jos jääkiekon SM-liigassa yksi joukkue ei noudattaisi mitään sääntöjä, mutta silti sitä kohdeltaisiin ikään kuin se noudattaisi niitä.

Katsotaanpa tämän pelitilanteen kuvioita tarkemmin.

Vuonna 2019 tehdyssä kansalaisaloitteessa ehdotettiin ulkomaalaislain muuttamista sen varmistamiseksi, että seksuaalirikokseen Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen menettäisi automaattisesti oleskelulupansa ja että hänet voitaisiin karkottaa välittömästi.

Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut lausuntonsa, jossa se esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Lausunto on yksimielinen, mutta valiokunnan perussuomalaiset jäsenet jättivät siihen vastalauseena kolme lausumaehdotusta. Vastalauseen aluksi he toteavat, että kansalaisaloitteessa ehdotettuja lakimuutoksia ei voida toteuttaa. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja on Riikka Purra ja sen perussuomalaiset jäsenet ovat Mauri Peltokangas ja Jussi Halla-aho.

Hallintovaliokunnan koko lausunto vastalauseineen löytyy täältä. Lukekaapa se oikein tarkasti, niin ymmärrätte miten tätä peliä pelataan.

Aluksi hallintovaliokunta toteaa käsitelleensä samansuuntaista kansalaisaloitetta jo vuonna 2016 ja päätyneensä ehdottamaan sen hylkäämistä, koska aloitteen hyväksyminen olisi lieventänyt Suomen voimassa olevaa rikosperusteista maasta poistamista koskevaa lainsäädäntöä päinvastoin kuin aloitteessa on tarkoitettu. Tässä uudessa aloitteessa on samoja elementtejä, mutta tärkein peruste nyt tehdylle hylkäämisehdotukselle on, että aloitteen edellyttämät toimet ovat jo lainsäädännössä. Näin valiokunta perusteli hylkäämisehdotusta:

“Maasta voidaan ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Rikosperusteinen karkottaminen tulee kysymykseen myös tilanteissa, joissa ulkomaalainen on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n nojalla.  

Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.

Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. “

…

“Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2). 

Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”

Suurimmasta osasta seksuaalirikoksia siis voidaan karkottaa ja karkotetaankin, joten perussuomalaiset meuhkaavat nyt asiasta, josta on jo säädetty laissa. He ovat itse olleet valiokunnassa toteamassa, että säädetty on. Nyt he puhuvat ihan muuta. Ilmeisesti he luottavat siihen, että kukaan ei tarkista asian käsittelyn eri vaiheita.

Eivät heidän kannattajansa tarkistakaan. Tänäänkin tulen saamaan paljon kommentteja sellaisilta, jotka eivät edes lukeneet tätä juttua tai eivät ymmärtäneet lukemaansa. Heille juridiikka on turhaa silloin, kun heillä on mielipide.

EDIT 13.2.2021 klo 21.45
Koska kaikki eivät avaa ja lue linkkejä eikä asia muutenkaan ole helpoimmasta päästä ymmärtää, niin tiivistetään.

1. Hallintovaliokunta esitti yksimielisesti, että kansalaisaloite hylätään. Eduskunta hylkäsi aloitteen valiokunnan esityksen mukaisesti.

2. Perussuomalaiset äänestyttivät eduskuntaa kolmesta lausumaehdotuksestaan, joista yhtään ei hyväksytty. Vaikka ne olisi hyväksytty, niin ne eivät olisi muuttaneet lakia millään tavalla, sillä ne eivät sisältäneet suoranaisia esityksiä lain muuttamiseksi. Ne olivat esityksiä lainvalmistelun aloittamiseksi. Sellaisia esityksiä kansanedustajat voivat itse tehdä lakialoitteillakin.