Työnhakumallit pähkinänkuoressa
Pohjoismaisen työnhaun malli on lähiaikoina lähdössä lausuntokierrokselle, sitten se tulee eduskunnan päätettäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Näin kertoo Iltalehti otsikkoa lukuunottamatta asiallisessa uutisessaan. Jostain syystä media puhuu mielellään jatkuvasti aktiivimalli kakkosesta, vaikka joitain yhteisiä piirteitä lukuunottamatta kyseessä on eri asia.
Tässä uudessa mallissa työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0-4 työpaikkaa riippuen muun muassa alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohta on neljä työnhakua, mutta se voi olla myös nolla. Vastapainoksi karenssit lievenevät kautta linjan ja TE-toimiston resursseja lisätään huomattavasti. TE-toimiston lähettämien työtarjousten velvoittavuuden poistumisesta ei vielä ole varmuutta.
Varmistetaan vielä, että puhumme samoista asioista. Aktiivimalli ykkönen oli Sipilän hallituksen luomus, jossa työttömät velvoitettiin hakemaan, saamaan ja tekemään palkkatyötä 18 tuntia kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana työttömyystuen leikkaamisen uhalla. Mallista tuli pelkkä tukileikkuri, kuten oli tarkoituskin. Aktiivimalli säädettiin vauhdilla joulun alla 2017 ja se tuli voimaan ilman että kukaan tiesi pariin kuukauteen miten sitä sovelletaan. Kun eduskunta siitä päätti, niin uutisointi keskittyi eduskunnassa käytävään keskusteluun alkoholilainsäädännöstä ja vastuuministeri Pirkko Mattila oli lämmittämässä savusaunaa. Esitteleväksi syntipukiksi päätyi silloinen työministeri Jari Lindström.
Aktiivimallin lisäksi Sipilän hallitus valmisteli omatoimisen työnhaun mallia, jota sanottiin aktiivimalli kakkoseksi. Tarkoitus oli, että sekä aktiivimalli ykkönen että kakkonen olisivat olleet voimassa samanaikaisesti. Omatoimisen työnhaun malli olisi velvoittanut työttömät hakemaan enintään neljää työpaikkaa kuukaudessa karenssin uhalla. Karenssit olisivat lieventyneet vähän. Ensimmäisestä laiminlyönnistä olisi seurannut muistutus, toisesta laiminlyönnistä kymmenen päivän karenssi ja kolmannesta 20 päivän karenssi ja sitten työssäolovelvoite. Laitetaan vielä kuva:
(Tässä somesta poimitussa kuvassa on yksi virhe. Sipilän hallituksen nyttemmin kumotussa aktiivimalli ykkösessä edellytettiin 18 tunnin palkkatyön tekemistä noin kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana, ei kuukaudessa.)
Omatoimisen työnhaun mallin valmistelu keskeytettiin ja aktiivimalli kumottiin vuoden 2020 alussa. Nykyisen hallituksen pohjoismaisen työnhaun malli lieventäisi karensseja enemmän kuin kesken jäänyt malli, ja sen lisäksi se lieventäisi myös nykyisiä karensseja.
Tästä kuvasta puuttuu työssäolovelvoite. Tällä hetkellä työttömän on toisen laiminlyönnin jälkeen tehtävä 12 viikkoa palkkatyötä päästäkseen takaisin työttömyysturvalle. Jatkossa työssäolovelvoite seuraa vasta neljännestä laiminlyönnistä. Työssäolovelvoite on lievennyksestä huolimatta epäoikeudenmukainen seuraus, sillä se voi johtaa käytännössä ikuiseen karenssiin. Kerran työttömyystuelta pudonneen on vaikea saada työssäolovelvoitetta täytettyä.
Aktiivimalli voidaan unohtaa, koska sitä ei enää ole. Myös aktiivimalli kakkonen voidaan unohtaa, sillä sitä ei koskaan tullut. Nyt pitää puhua valmisteilla olevasta pohjoismaisen työnhaun mallista, sillä aktiivimalli kakkosesta puhuminen vain sekoittaa asioita turhaan.
Tässä taas kerran nämä mallit pähkinänkuoressa ja jokainen päättäköön itse suhtautumisensa. Minua kiinnostaa lähinnä seurata, miten tästä asiasta uutisoidaan ja miten hallitukselta kovia työttömyystoimia vaativa oppositio tämän esityksen ottaa vastaan. Aktiivimallia valmisteltaessa löytyi haastateltaviksi laiskoja työttömiä ja heti mallin tultua voimaan alkoi löytyä kolmekin työpaikkaa saaneita mallin aktivoimia työttömiä. Saa nähdä, millaisia tapauksia nyt löytyy. Opposition lienee vaikea kritisoida uutta mallia muusta kuin korkeintaan liiallisesta lepsuudesta. Siltä suunnaltahan vaaditaan jatkuvasti kovia toimia ja tukiin kohdistuvia leikkauksia.
Tämä oli vinoilua, mutta uuttakin mallia kritisoiville työttömille en vinoile. Heillä on oikeus suhtautua epäluuloisesti tähänkin malliin, sillä auki jääviä kysymyksiä on paljon. Millä perusteella työnhakuvelvoite on nolla ja millä neljä? Miten työnhakua valvotaan? Miksi tuosta moneen kertaan kirotusta ja ikuiseen karenssiin liian helposti johtavasta työssäolovelvoitteesta ei päästä eroon?
Ainakin se ero näillä eri malleilla on, että tällä kertaa asia valmistellaan ihan ajan kanssa.
Avoin kysymys on edelleen kuka päättää onko työtön työkykyinen. Jos vastuu työkyvyn arviosta jää yhä te-keskuksen virkailijoille niin seurauksena on kymmeniä tuhansia työhakemuksia ihmisiltä jotka eivät pysty tekemään niitä töitä joita hakevat.
Lääkärin arvio työkyvystä ei ole aiemmin riittänyt te-keskukselle. Tähän tarvitaan muutos ja selvä kirjaus uuteen malliin.
Kohdallani toistakymmentä vuotta sitten lääkärin arvio työkyvystäni riitti te-keskukselle.
Olen itse lääkärintodistuksella työkyvytön ja silti työtön työnhakija. Todennäköisesti tilanteeni on sama ensi vuonnakin. Kuulun siis siihen ryhmään joka alkaa lähettämään täysin turhia työhakemuksia, jos asiaa ei hoideta järkevästi.
Samassa tilanteessa. Hain määräaikaista sairaseläkettä, mutta en saanut. Mikä ei varmaan ketään yllätä. Ollaan väliinputoajia ja täysin väärässä paikassa ilman omaa syytämme. Olisi äärimmäisen julmaa saada vielä sanktioita siitä, että ei pysty tekemään töitä.
Kirjoittaja unohti blogissaan robotisaation vaikutukset työllisyyteen, kuten niin moni muukin kirjoittaja tai päättäjä mediassa. Työnhakuvelvoitteesta 0-4 työpaikkaa kuukaudessa täyttää vaihtoehdon 0 yhä useampi työtön. Työt automatisoidaan ja ihmiset edellytetään pakkotyöhön työttömyystuella. Siihen tähtää tämäkin työllistämismalli, joten sitä voidaan surutta pitää aktiivimalli 2:na.
Poliittiset päättäjät, eivät edes työväenpuolueet, eivät uskalla tunnustaa tai, mikä järkyttävintä, eivät ymmärrä,mitä työelämässä tapahtuu koko ajan! Siksi poliittisessa taivasten valtakunnassa pähkäillään tällaisten typerien esitysten ja ehdotusten kanssa, kuin jos päättäjät, varsinkin äänestetyt, oikeasti pohtisivat, mitä tehdä, kun työt loppuvat suurelta osalta työikäisistä. Nyt eduskunnassa saivarrellaan vain oman nenänpään verran työllistymisen kanssa ja ajatellaan – siis toivotaan! – että työllisyys kohenisi vuoden kahden kuluessa, kun työllisyys ei kohene enää koskaan!
Ajattelevatko päättäjät, että työttömät voidaan panna katoamaan yöhön ja usvaan ellei työtön löydä muita töitä kuin työttömyystukitöitä eikä hän haluakaan tehdä työtä vain työttömyystuella?
Siihen tämä työväenpuolueittenkin hellimä esitys, “aktiivimalli 2” johtaa.
Kansalais- tai peruspalkasta puhutaan, muttei siitä, miten se rahoitettisiin. Sellaiseen on tarvetta, mutta siitäkään ei puhuta, miten suuri palkka olisi.
Eihän tässä ole kyse työllisyydestä ja sen kehittymisestä, työttömyydestä ja sen syistä tms.
Tässähän on kyse ns. aktiivimalli kakkosesta, eli oikeasti sanoen pohjoismaisen työnhaun mallista, ja miten se toteutetaan, jos työtön ei saa/hae töitä yms. Ei sillä ole mitään tekemistä robotisaation kanssa. Se on aivan eri juttu, ja sen vaikutuksia työllisyyteen voi ja pitääkin käsitellä erikseen.
Ei myöskään kansalais-/peruspalkka liity tähän postaukseen. Tällaisen palkan määrää on kyllä spekuloitu paljonkin eri yhteyksissä, esim. sitä, mikä olisi minimiraja, jolla ihminen pärjäisi ilman toimeentulotukea.
Tästäkin pitää puhua ja miettiä, miten sellainen olisi mahdollista. Mutta on aivan selvää, mitkä puolueet näkevät punaista, jos tästä edes puhutaan vaihtoehtona.
Miksi bloggaajan pitäisi ympätä useita eri asioita yhteen postaukseen? Kaikkien muiden asioiden sekoittaminen samaan yhteyteen vain hämmentää, eikä ole tarkoituksenmukaista.
Ja vielä tämä: ei mennä whataboutismin puolelle, pliis, vaan puhutaan varsinaisesta asiasta!
Ei varmaan unohtanut. Nythän on kyse ainoastaan tuosta ns. aktiivimalli kakkosesta, eli pohjoismaisesta työnhaun mallista.
Robotisaation vaikutukset työllisyyteen ovat aivan eri juttu, ja sitä voi tietysti käsitellä erikseen jossakin, muttei kannata sekoittaa kaikkea yhteen blogitekstiin. Se vain hämmentäisi ihmisiä.
Työllisyys ei sinänsä myöskään liity tähän postaukseen, vaan kyseessähän on tämä uusi työnhaun malli, olivat työllisyysluvut sitten millaisia tahansa.
Kansalais-/peruspalkasta on kyllä uutisoitu, ja on esitetty myös arvioita, mikä olisi riittävä määrä, ettei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen.
Whataboutismia?
PS. Kommentoin aiemmin tätä, mutta en löydä kommenttiani mistään, ehkä se lensi bittiavaruuteen.
Pistetään robotit verolle. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa? Sillä tosiasiahan on, että robotit ovat vieneet hyväpalkkaiset teollisuustyöt ja oikeastaan ainoat ihmiset joita tarvittaisiin, ovat robottien kunnossapitoon ja valvontaan.
Porvarit tulevat länkyttämään tuota veroa vastaan, mutta muutakaan ratkaisua ei juuri näytä olevan. Niin, ja rikkaimmistoltakin voisi veroja korottaa…
Jos työntekijä nimittää Pohjoismaista työnhaun mallia aktiivimalliksi, niin hän sahaa omaa oksaansa joko tahallaan tai tahattomasti. Mutta valitettavasti heitäkin löytyy yllättävän paljon ja ilmiselvästi osa on sellaisia jotka eivät ole edes perehtyneet siihen mitä puolueet ajavat. Joku luulee jopa kokoomusta ja perussuomalaisia työväenpuolueiksi ja sitten ihmettelevät miksi maailma on muuttunut sellaiseksi kuin se on.
Oikeissa työväenpuolueissa kehitys on ymmärretty aina ja ymmärretään, mutta jos äänestäjät valitsevat eduskuntaan vuodesta toiseen oikeistoenemmistön, niin vaikutusmahdollisuudet puuttuvat. Kansa on halunnut kapitalismia ja markkinataloutta jonka säätelyä sekä yhteiskunnan roolia työllistäjänä on purettu ja nyt se saa sitä. Nyt samat ihmiset sitten kiukuttelevat siitä että hiukan vasemmistolaisempi hallitus lakkautti aktiivimallin ja tuo tilalle huomattavasti inhimillisemmän Pohjoismaisen työnhaun mallin ja osa kiukustuneista on ilmeisesti jopa valmiita äänestämään niitä jotka kurittivat heitä aktiivimallilla.
Tajuavatko kaikki arvostelijat edes sitä että työttömyys on säääntelemättömään tai liian vähän säänneltyyn kapitalismiin ja markkinatalouteen sekä oikeistolaisen talouspolitiikkaan liittyvä ominaisuus. Jos jatketaan näin ei työttömyys saavuta koskaan merkittävästi alhaisempia lukuja!
Muuttuvassa maailmassa tulonjako on olennainen asia, kuten aina, ja erityisesti sen takia että perinteinen työ vähenee. Rahaa kyllä on ja mutta kuinka sitä jaetaan tuottamaan hyvinvointia kaikille on ongelma. Yksi tapa on jakaa sitä jakamalla työtä, kansalaispalkalla ja ainakin estämällä rahan kertyminen liian harvoille. Se on kuitenkin tosiasia että työhön on pakko saada melko moni, koska ilman työtä ei mikään pyöri! Tai jos ei pyöri niin elintasoa on alennettava mikä kohdistuu varmasti ensimmäisenä pienituloisimpiin mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ja mikseivät pitäisi.
Pahoin pelkään että populismin kasvu estää järkevän keskustelun kohta lähes kaikesta, median on helppo leimata vaikka Pohjoismainen työnhaun malli “aktiivimalli 2:ksi” ja kansa mene ansaan alkaen toistella samaa. Niin meitä manipuloidaan ja ohjataan unohtamaan se oikea aktiivimalli ja äänestäjät äänestämään tulevaisuudessa niitä jotka laativat sen oikean aktiivimallin joka kepitti oikeasti. Pitää ottaa toki sekin huomioon että osa noista toistelijoista on puhtaita trolleja, mutta on siellä niitäkin jotka on huijattu toistelemaan noita “otsikoita”.
Kyllä päättäjät ovat tietoisia asioista, ymmärtävät asioita laajasti ja varsin moni on kokenutkin asioita. Mutta jos päättäjän prioriteeteissä ovat ensimmäisenä esimerkiksi talous, veronalennukset, maahanmuutto, tai koronalla spekulointikuten kuten oppositiolla, niin silloin työttömien toimeentulon ja työnhaun mallit eivät niinkään kiinnosta. Onneksi kuitenkin hallitusta kiinnostaa.
Jos epäilee etteivät päättäjät ajattele koskaan mitään ja ettei yhteiskunnallista kehitystä mietitä, niin voi aloittaa vaikka tutustumalla seuraavaan:
https://vastavalkea.fi/2020/01/01/thomas-piketty-innoittava-ekonomisti/
Jos kiinnostaa perehtyä poliitikkojen ajatteluun, niin lukeminen avartaa. Politiikalla ja puolueillla on eroja ja yllättävän suuria minkä huomaa kun vaan viitsii perehtyä pinta syvemmälle. Kuvitteleeko esimerkiksi joku että aitoa työväenpuoluetta voi johtaa mies joka on kirjoitellut tutkijankammiossaan Scriptoja? Entä voiko aito työväenpuolue olla sitä mieltä ettei kaikkein suurituloisimpien kohtuuttomiin veroetuihin ja verovälttelyyn saa puuttua? Tai että kuntien työntekijöiden palkkoja on leikattava ja työntekijöitä vähennettävä? Lisääkö se työpaikkoja ja työllisyyttä?
Työajan lyhentäminen lisäisi työpaikkoja robotisaatiosta huolimatta! Ja jos työajan lyhetäminen ei sovi kaikille aloille, joillekin kuitenkin sopii! – Toki ongelmana olisi se, että palkkatulo ehkä vähenisi. Monet tekevät jo nykyään lyhennettyä työaikaa vapaaehtoisesti tai jos kokotyöaikaa ole tarjolla.
Se on aika iso ongelma.
Toisin kuin oikeiston propagandassa väitetään, niin töitä ei tehdä työn itsensä vuoksi, vaan siksi että olisi varaa asua ja elää.
Ei se työnantajakaan maksa palkkaa vain sitä varten, että palkan maksu on kivaa, kyllä se hakee voittoja palkan vastineeksi.
Samoin työntekijän ei ole mielekästä tehdä työtä josta saadulla palkalla ei tule toimeen. Jos omistaja ei pyöritä firmaa tappiokseen, niin miksi työntekijän pitäisi myydä oma työpanoksensa tappiollisena?
Vai halutaanko Suomeen Yhdysvaltojen malli, jossa ihmisellä pitäisi olla kahdesta kolmeen työpaikkaa, jotta saa edes minimitoimeentulon jolla pystyy elämään?
Siihen suuntaan ollaan jo menossa.