Yleissitovuus vai paikallinen sopiminen?
Palveluskuntaan kuuluvilla on seitsemän tuntia nukkuakseen, tunti lukeakseen hartauskirjoja, kaksi tuntia syödäkseen, kaksi tuntia levätäkseen ja kaksitoista tuntia tehdäkseen työtä, mutta sen tulee tapahtua miehen tavoin.
Näin määriteltiin työaika vuoden 1785 palkollissäännössä. Sen jälkeen työelämä ja lainsäädäntö ovat muuttuneet, mutta mitään ei ole annettu ylhäältä. Lomarahat, ylityökorvaukset, vuoro- ja pyhälisät, ilta-, yö- ja lauantailisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät, laissa säädettyä pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot, sairaan lapsen hoito ja sairausajan palkka. Moni pitää näitä asioita ylhäältä annettuina ja kiveen hakattuina. Eivät ne kuitenkaan ole. Kaikista niistä ei ole määrätty edes laissa, vaan alakohtaisissa, yleissitovissa työehtosopimuksissa. Jos niitä ei ole, niin sitten mennään lain mukaan.
Lain mukaista vuosilomaa kertyy 2-2,5 arkipäivää kuukaudessa työsuhteen kestosta riippuen, eikä laki tunne lomarahaa. Työntekijällä on oikeus vain työaikalakiin perustuvaan lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavaan korvaukseen. Laki ei tunne myöskään sairaan lapsen palkallista hoitovapaata, työajan lyhennyksiä eikä ilta-, yö- ja lauantailisiä. Joistain näistä asioista on säädetty työsopimuslaissa, jonka pykälien soveltaminen kuitenkin edellyttää yleissitovan sopimuksen olemassaoloa. Työaika määräytyy työaikalain mukaan, mutta minimipalkkaa ei laki tunne. Se määräytyy kunkin alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos yleissitovuutta ei ole, niin palkka ja muut työsuhteen ehdot neuvotellaan paikallisesti tai jopa suoraan yksittäisen työntekijän kanssa.
Tästä on kysymys, kun pyritään yleissitovuuden korvaamiseen paikallisneuvotteluilla. Tästä on kysymys, kun SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ennustaa myrskyisää liittokierrosta. Tästä on kysymys, kun Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat viime syksynä ja tänä keväänä ilmoittaneet, että ne eivät jatkossa neuvottele jäsenyrityksilleen yleissitovia työehtosopimuksia. Ja tästä on kysymys, kun Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo työehtosopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden piiristä poistumisen olevan hyvä asia Suomen taloudelle ja yritysten kilpailukyvylle sekä työntekijöiden palkkakehitykselle.
Varmasti se olisi hyvä asia yritysten kilpailukyvylle, mutta uskooko joku oikeasti, että työntekijöiden palkat nousisivat työpaikkakohtaisen tai peräti henkilökohtaisen sopimisen ansiosta? Jonkun palkka saattaisi nousta, mutta kukaan ei ole korvaamaton. Joku tekee aina halvemmalla.
Moni ei suostu uskomaan, että yleissitovuus voidaan oikeasti purkaa ja että se on vain ajan kysymys, jos työntekijöiden järjestäytymisaste jatkaa laskuaan. Moni ei edes tule ajatelleeksi, että työsuhteen ehdot eivät ole ikuisia, vaan joku on ne nykyisen kaltaisiksi neuvotellut. Jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, on lähtökohtana lainsäädäntö, jota parempia työehtoja työntekijän on vaikeaa neuvotella itselleen.
Ainahan tietysti voi yrittää, jos kuvittelee pärjäävänsä yksin paremmin kuin joukolla. Ja ei, se YTK ei neuvottele työsopimuksen ehdoista, vaan on pelkkä työttömyyskassa. Miettikää ihan itse, kuka neuvottelee.
Mutta eihän saavutettuja etuja voi ottaa pois, niinkö? Tietysti voi, jos kukaan ei neuvottele kaikkien puolesta.
EDIT 11.5.2021 klo 20.00
Täsmennetty vuosilomalain mukainen vuosilomapäivien määrä. Kiitos asiasta huomauttaneelle lukijalle.
“Mutta eihän saavutettuja etuja voi ottaa pois, niinkö? Tietysti voi, jos kukaan ei neuvottele kaikkien puolesta.”
itseasiassa ne otetaan pois aivan varmasti, mikäli tuollainen skenaario toteutuisi. ja sekin olisi sitten marinin sannan vika… kaikki ymmärtävät kyllä, mitä ajan tässä takaa.
Totta kai ne saavutetut edut otettaisiin pois. Sehän koko homman tarkoitus on.
itseasiassa missasit juurikin pointtini. komentissasi oli vasta puolet kaiken tarkoituksesta. se toinen puoli on se oleellisempi. eli se, kun oikeutetaan moinen kansakunnan ja työvoima sortaminen, koska vihreät, vsemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit…
surullista, kuinka meidän oikeistopolitiikka on suoraan sanottuna koston politiikkaa.
Olisi myös Ay- liikkeen vika. Sen jota samat arvostelijat aiemmin ovat aina syyttäneet kehityksen jarruksi ja väittäneet sen lakkoilulla ja ylisuurilla palkkavaatimuksilla olevan syypää kaikkiin irtisanomisiin. Mutta kun omat tulot uhkaavat pienentyä huudetaan liittoa apuun, vaikka ei olla edes jäseniä.
Niin harvinaisen totta.
Itse olin aikoinaan luottiksena. Meillä oli alallamme äärimmäisen harvinainen lakko, kun sopimusneuvottelut eivät olleet yli puoleen vuoteen edenneet mihinkään.
Rikkureita riitti, ja firma toimitti heille pitsoja työvuoroon.
Yksi näistä EK:n sankareista uhosi, että on vaikka kolme vuorokautta putkeen töissä.
Noin puoli vuotta lakon jälkeen hänellä tuli kiistaa palkoista firman kanssa, ja eikös hän heti soittanut minulle ja pyytänyt apua. Ei liiton jäsen, ja lakon aikana niin firman henkilö kuin olla ja voi.
Mutta tätähän se on.
Varsinkin nuorempien työntekijöiden suusta kuulee usein,ettei liitto ole koskaan tehnyt mitään heidän hyväkseen. Ja sitä mielipidettä eivät faktat muuta.
Maksoin liiton jäsenmaksuja yli 30 vuotta. Mitä jäi käteen?
– Liiton neuvottelijat saivat kohtuulliset palkankorotukset aikaan. Yksittäisistä asioista sovittiin, eikä saneluratkaisuja tullut eteen.
– Kun ikää tuli riittävästi ja huonommat ajat liiton lakimies ja luottamusmies olivat hieno tuki ja sain kaikki maksamani jäsenmaksut korkoineen takaisin.
KIITOS LUOTTAMUSMIEHILLE – etsin vaaleissa listoilta luottamusmiehen tai kätilön 😃
Miten pienyrittäjä neuvottelisi työehtosopimuksista jotka sisältävät paljon eri kysymyksiä, palkka on vain yksi suuresta kokonaisuudesta. Yksittäinen työntekijä ei siihen pysty. Toki jos ei ole halua pitää puoliaan, niin miten voi kehitystä estää, tämä koskee erityisesti nuoria. Liittojen tiedotus tai mainostus ei myöskään ole ajan tasalla joten huonolta näyttää.
Kyllä. Liittojen pitäisi tuoda enemmän esiin näitä blogisti Timosen kirjoituksen alussa mainittuja asioita. Taitaa olla turha toivoa, että työsopimuslakia lähivuosina muutettaisiin kattamaan pykäliä vapaista ja lisistä.
Jos mitään ei tehdä, niin siirtyminen Mc-työsuhteista ”alustayrittäjä”- ja ”Big Brother”-työsuhteisiin jatkuu. Hyvin ovat esimerkiksi tositv-pellet paikallisesti asiansa ”sopineet.” Neuvottelut ovat varmaan olleet tiukkoja molemmin puolin :(. Artisti maksaa.
Taisi olla viime viikolla lehdissä, että jonkin alustatalouteen perustuvan ruokajakelufirman toimari oli käärmeissään kun lähettien katsottiin oikeusistuimessa olevan työsuhteessa eikä itsenäisiä yrittäjiä.
Alustayrittäjät on hyvä esimerkki siitä, kuinka hämärrytetään työantajan ja työntekijän suhdetta.
Olen lukenut eri lähteistä, kuinka alustayrittäjälle tuleekin yllätyksenä, että hänen pitää itse huolehtia palkan sivukuluista l. eläketurvasta, sairasvakuutuksesta jne.
Lopputuloksena se, että sim. jakelusta saatava n. 10€ tuntipalkka ei riitäkään yhtään mihinkään ja lisäksi töitä ei välttämättä ole riittävästi.
Taitaa olla niin, että joistakin henkilöistä saattaa kuulostaa trendikkäältä ja hienolta olla “alustayrittäjä”, mutta karu totuus voi iskeä silmille myöhemmin.
Saattaa tähän tulla koronan myötä hiukan uutta heräämistä kun “hyvällä tuloksella”kotoaan töitä tehnyttä firmojen keski porrasta aletaan ajaa yksityisyrittäjiksi.
Hehän tekevät töitään omilta laitteiltaan omista “koti-toimistoistaan”, joten miksi ihmeessä ostajan pitäisi maksaa jotain joutavanpäiväisiä sivukuluja? Ja yksityisyrittäjähän laskuttaa tietenkin sen verran kuin parhaaksi näkee, eli sen verran kuin se entinen työnantaja suostuu maksamaan.
Voi tulla jäsenmääriin lisäystä toimihenkilö-liittoihin muutaman vuoden sisään.