Politiikan toimittajien synkkä päivä
Tänään on politiikan toimittajien synkkä päivä. Puoluekannatusmittauksen mukaan kokoomus on kyllä suosituin puolue, mutta pääministeripuolue SDP on toisena mitättömän pienellä erolla. Perussuomalaisten kannatus on pudonnut huomattavasti. Uutissuomalaisen teettämän kyselyn mukaan Sanna Marin on koko 2000-luvun suosituin pääministeri. Työllisyysaste jatkaa kasvuaan, ja trendiluku on jo 72,4 prosenttia. TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa työttömäksi työnhakijaksi tilastoitujen määrä pieneni sadalla tuhannella viime vuoteen verrattuna.
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Vasta eilen Iltalehden kolumnisti kertoi hallituksen rakentavan uutta lamaa, koska hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet. Pitää tehdä työelämän rakennemuutoksia eli suomeksi sanottuna antaa työttömille keppiä, sillä se on ainoa oikea työllisyystoimi. Vasta eilen meille kerrottiin ihan pääkirjoituksessa, että Marinin suosio on hiipumassa.
Politiikan toimittajat tai oikeammin poliittiset toimijat kokevat varmasti työnsä menneen hukkaan. Hallituksenhan on pitänyt kaatua viikoittain heti aloittamisestaan asti, sen suosion on pitänyt laskea koko ajan ja maan on pitänyt syöksyä turmioon osaamattoman hallituksen johdolla. Nyt kaikki meneekin ihan eri tavalla. Talous kasvaa, hallituksen ja pääministerin suosio kasvavat, investoinnit lisääntyvät ja työllisyys paranee kohisten.
Onneksi sentään voi aina tehdä näyttävän jutun valtion omistamasta pääministerin virka-asunnosta ja otsikoida sen Sanna Marinin virka-asunnoksi. Näin luodaan mielikuvaa itselleen kalustehankintoja tekevästä pääministeristä, ja niissä hankinnoissa on pakko olla jotain vialla. On hankittu luksusta ja turhanpäiväistä ilman kirjallisia hankintapäätöksiä, ja vaikka samassa jutussa kerrotaan, ettei niitä päätöksiä pienhankinnoissa tarvitakaan, niin tärkeintä on luoda mielikuvaa itselleen kaikkea kivaa kahmivasta Sanna Marinista.
Tästä kuittijournalismistahan saimme nauttia koko alkukesän, kun Iltalehti piti viikkokausia otsikoissa pääministerin aamiaishankintoja. Ilmeisesti linja on nähty hyväksi ja samalla tavalla jatketaan. Hallitus ja pääministeri eivät saa onnistua missään, ja jos onnistuvat, niin pakko on löytää jotain epäilykset herättävää kerrottavaa.
Tällainen uutisointi on niin läpinäkyvän tarkoitushakuista, että se rupeaa jo naurattamaan. Politiikan toimittajat tekevät itsestään naurettavia, mutta ilmeisesti he eivät tajua sitä itse. Kun käsky käy, niin hehän tekevät työtään, ja nähtävästi käskyn sisältö on, että kaatakaa tämä hallitus. Eräs puolue linjasi sen muuten viime kesän puoluekokouksessa ensisijaiseksi tavoitteekseen, ja tämä puolue on nyt kaikkein suosituin.
Ei huolta. Sanna, mun kaikki kestää. Jopa politiikan kirjurit, joiden kynää jonkun käsi ohjaa. He ovat ikuisesti puolivalmista taikinaa ja ostettavissa mihin tarkoitukseen tahansa.
Eihän noille median ihmelapsille mene tosiasiat millään päähän. Vaikka piirtäisi tai tekisi rautalangasta mallin, niin on kuin tiiliseinälle puhuisi…….
Ei se varmaan niiden vika oo , koska nehän kirjottaa siitä mitä kansa haluaa, eikös? Ja kun tarvii niitä klikkiotsikkoja niin pakko kai kirjoittaa päin helvettiä, koska jos se olis vähänkin Sannaa kannattava niin ei kukaan katsois . Näin mä oletan .
Noinkin se on. Poliittiset toimijat kirjoittavat roskaa kaupallisiin juorulehtiin, ja selvästi tyhmä kansa tykkää lukea sitä roskaa.
Jos Timonen olisi kirjoittanut “politiikan toimittajat”, olisin sanonut että toimittajilta puuttuu selkäranka ja moraali, sekä oikeudentaju.
Kun hän puhuu poliittisista toimijoista, tietää heti että näillä ei noita mainitsemiani piirteitä ole.
Pyllyä nuolevaa roskasakkia roskalehdistön palveluksessa…
Tähän lisäisin vielä sen, että osa toimittajakunnasta on auttamattoman epäpätevää. Kyllä, kirjoittaa osaavat kun ovat toimittajia, mutta juttujen sisällöt ovat välillä aivan puutaheinää. Tämä koskee erityisesti artikkeleja, joissa on vähäänkään tieteellistä sisältöä. Iltapäivälehden toimittaja on arvostukseltaan ja statukseltaan minun kirjoissani siellä matalammalla tasolla.
Roskankirjoittaminen ja poliittinen spekulointi onnistuu kyllä, mutta siihen ei tarvitakaan kovin korkeaa tietotasoa. Nämä politiikan toimittajat ja polliittisten toimitusten “esimiehet” ovat siitä pahimmasta päästä.
Eikä oikaisuja kukaan huomaa saatikka lue.
Mutta haluaako kansa todella sitä???
En ole ihan varma.
Kyllä noille roskalehdistön toimittajille näyttää propaganda ja viina menevän päähän.
Yhtaikaa…?
Listasta unohtui pillerit ja huumeet
Näistä roskalehtien kuittijournalisteista tulee väkisinkin aina mieleen Kummeli-sketsien pikku-Henri, joka kertoo lappu-liisalle, miten sitä kaikki häpee. Jopa heidän koiransakin häpee sitä nöyristelyä. Onhan se kova paikka näille kuittijournalisteille, että hallituksen gallup-kannatuskin on ja pysyy vahvana (uusin 54,6) huolimatta heidän hävettävästä hallituksenkaatokirjoittelustaan. kirjoittelustaan