No joo, mutta…

Työllisyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 72,7 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,9 prosenttia. Työllisyysasteen trendiluku nousi heinäkuussa viime vuoden helmikuun tasolle eli koronapandemiaa edeltävään lukuun. Itse asiassa työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin kymmenen viime vuoden tarkastelujaksolla on kertaakaan ollut, kertoo Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Laitetaan vielä kuva tuon tutkimuksen käyrästä.

Nyt sitten vain odotellaan, että tästä tulee tämän päivän tärkein uutinen, kaikki tiedotusvälineet kertovat Marinin hallituksen saavuttavan omaa työllisyystavoitettaan ennätyksellistä vauhtia ja hallituksen työvoimapoliittisia toimia kiitellään vuolaasti. Näinhän tehtiin Sipilän hallituksen aikana, kun kerran kuukaudessa päivän tärkein uutinen oli hallituksen itselleen asettaman työllisyystavoitteen läheneminen. Laitanpa muistin virkistämiseksi oikein kunnon hehkutuksen joulukuulta 2018. Silloin työllisyysaste nousi 72 prosenttiin, ja nyt jopa trendiluku on paljon korkeampi.

Työvoimatutkimuksen tietosisältö, tiedonkeruu ja estimointimenetelmä uudistuivat vuoden 2021 alussa, ja nyt puhutaan trendiluvusta, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelut. Sipilän autotallissaan juhlima 72 prosenttia ei ollut trendiluku, vaan sitä suurempi kausitasoittamaton luku.

Eipä taideta nyt uutisoida, miten Sanna Marin aikoo juhlia hallituksensa työllisyystavoitteen lähenemistä. Uutisissa kerrotaan, että oli työllisyyden kannalta hyvä heinäkuu, kuten heinäkuut yleensä ovat. Työllisyysaste sukelsi viime vuoden maaliskuussa koronapandemian myötä, ja nyt ollaan palaamassa normaaliin. Sitä paitsi pitkäaikaistyöttömiä on enemmän kuin vuosi sitten. Noin yleensä ottaen työllisyys nyt vähän kasvoi ja työttömyys väheni, mutta ei siitä kannata numeroa tehdä. Kyse on vain kausivaihtelusta, ei mistään muusta.

Kuvan vihreä käyrä kyllä kertoo ihan muuta, mutta Marinin hallitus ei tule saamaan kehuja tästäkään asiasta. Työnantajathan ne työllistävät, kesällä on töitä tarjolla enemmän ja koronatilanteen helpottumisella on tärkeä rooli. Silti sanon uudelleen, että työllisiä on nyt enemmän kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sipilän hallituksen paljon kehutut saavutukset ylittyvät, mutta nyt se ei ole hallituksen ansiota.

Media jatkaa samalla linjalla eli pelkästään toteaa kehityksen mainitsematta hallitusta ollenkaan. Oppositiosta varsinkin kokoomus sivuuttaa asian kokonaan ja jatkaa hallituksen työllisyystoimien puuttumisesta veisaamista. Huomio kiinnitetään pitkäaikaistyöttömiin ja työvoimapulaan ja valitellaan kohtaanto-ongelmaa, jonka sanotaan johtuvan liian hyvistä tuista. Yleensäkin työvoimapulan lääkkeeksi tarjotaan paikallista sopimista, ja onpa joku jo tarjonnut sunnuntaikorvauksista luopumistakin.

Paikallisesti voi sopia työehtosopimuksia paremmista palkoista, joten rahalla voi vapaasti houkutella ihmisiä avoinna oleviin työpaikkoihin. Ainakin se toimii varmasti paremmin kuin palkan alentaminen. Yleensäkin minua on aina ihmetyttänyt, että kysynnän ja tarjonnan laki ei koske työntekijöitä. Yleensä tuotteen hinta nousee kysynnän kasvaessa, mutta työvoimansa myyjän pitäisi samassa tilanteessa alentaa hintaa.

Nyt menin jo vähän kauemmaksi varsinaisesta aiheesta, joka siis on työllisyysasteen kasvusta uutisoiminen. Sipilän hallituksen aikana jokainen prosentin kymmenyksen nousu oli hallituksen ansiota, mutta nyt kaikki tapahtuu Marinin hallituksesta riippumatta tai peräti siitä huolimatta ihan vain suhdanteiden heilahtelujen, koronan helpottamisen, kysynnän kasvun ja helteisen kesän ansiosta.

Perinteiden ylläpitämiseksi pitäneekin kirjoittaa kerran kuukaudessa Marinin hallituksen työllisyystoimia ylistävä juttu. Jonkun pitäisi, koska media ei enää näe yhteyttä hallituksen toimien ja työllisyyden kasvun välillä.