Velkavirsiä ja muunneltua totuutta

-Me emme tule oppositiossa möykkäämään joka asiasta. Me emme tule keksimään tikusta asiaa. Me emme ymmärrä väärin. Me teemme oppositiopolitiikkaa myös porvarillisella charmilla. Meillä on kotikasvatus. (Petteri Orpo 7.9.2019)

Nämä ovat kauniita sanoja, mutta puheet eduskunnassa ovat toisenlaisia. Viime aikoina kokoomus on veisannut velkavirttä, jonka mukaan Suomi ottaa liikaa velkaa, joka jää lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi. Tämä on tietoista hämäystä, sillä yksikään valtio ei ole velaton eikä sellaiseksi tulekaan. Valtion taloutta ja kotitaloutta ei voi verrata keskenään, vaan valtio ottaa entisen velan maksettuaan uutta tilalle. Ratkaisevaa on velan suhde bruttokansantuotteeseen, ja kuten Sixten Korkman torstain A-talkissa sanoi, niin tärkeintä on se, mihin sitä velkarahaa käytetään.

Jos Korkmanin kaltainen taloustieteilijä nukkuu velan puolesta yönsä rauhassa, niin ei tavallisen kansalaisenkaan kannata sen takia unettomana pyöriä. Jos valtion ottama velka teitä huolestuttaa, niin miettikää, miten se velka teitä kirpaisee. Taatusti enemmän kirpaisee, jos sitä velkaa ruvetaan heti maksamaan heikentämällä hyvinvointipalveluja ja muuta julkisen sektorin toimintaa sekä leikkaamalla sosiaaliturvasta ja asumistuesta.

Kokoomusta huolestuttaa velka, mutta sitäkin enemmän sitä huolestuttaa oma kannatuksensa. Se näkyy huolestuttavan niin paljon, että budjettikeskustelussa kokoomuksen kansanedustajat laskettelivat poikkeuksellisen paljon löysiä. Helsingin Sanomat teki erinomaista työtä tarkistamalla faktat ja löytämällä useita epätosia väitteitä. Juttu on maksumuurin takana, joten nostan lyhyesti esille tärkeimpiä löytöjä.

Petteri Orpo on jatkuvasti puhunut hallituksen kokonaan puuttuvista työllisyyspäätöksistä. Tosiasiassa hallitus ei ole tehnyt vielä kaikkia lupaamiaan työllisyyspäätöksiä, mutta eipä ole hallituskausikaan vielä lopussa. Jo nyt tehtyjä päätöksiä on enemmän kuin Sipilän hallituksella. Oma arvioni on, että Orpon mielestä vain keppi on oikea työllisyystoimi, ja se hallituksen työkalupakista tosiaan puuttuu.

Timo Heinonen väitti, että hallitus on lisännyt pysyviä menoja viidellä miljardilla eurolla. Tosiasiassa pysyviä lisäyksiä on runsas miljardi, ja ne lisäykset ovat satsaus tulevaisuuteen. Niillä rahoilla tehdään muun muassa koulu-uudistus ja sote.

Sinuhe Wallinheimo sanoi hallituksen ottaneen uutta velkaa 40 miljardia. Sitä otettiin 20 miljardia. Elina Valtonen on useaan otteeseen sanonut suomalaisten ostovoiman olevan euroalueen heikoin. Se on kuitenkin euroalueen paremmalla puoliskolla. Sekä Valtonen että Orpo ovat sanoneet, että Suomen talous ei enää vuonna 2023 kasva. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan se kasvaa sinä vuonna 1,4 prosenttia.

Eduskunnan kirjoittamattoman säännön mukaan siellä ei saa sanoa jonkun valehtelevan, joten kokoomuksen edustajat ovat puhuneet muunneltua totuutta porvarillisella charmilla ja hyvällä kotikasvatuksella. Sanoipa sen miten tahansa, niin asia ei muutu. Kokoomuksen edustajat eivät ole perustaneet kaikkia puheitaan faktoihin.

Kokoomuksessa on taloustietoa ja -osaamista, joten muunneltuun totuuteen sortuminen kertoo mielestäni eväiden loppumisesta. Suomella menee hyvin, työllisyysaste nousee, verotulot kasvavat, vienti vetää ja investoinnit lisääntyvät. Kokoomuksen tarjoama tiukka talouskuri pysäyttäisi hyvään vauhtiin päässeen kasvun ja syöksisi maan uuteen lamaan. Epäilemättä kokoomuksessakin tiedetään tämä, mutta sitä ei haluta kertoa kansalle. Mieluummin pelotellaan kasvavalla velalla.

Kyllä sekin uppoaa niihin, jotka luulevat valtion talouden olevan samanlaista kuin oman kotitalouden, jossa asuntolaina maksetaan ja sitten eletään loppuikä velattomana. Ja niihin, jotka tietävät hyötyvänsä kokoomuksen tarjoamista veronkevennyksistä eniten.