Luottamuspulaa

Jo kaksi viikkoa iltapäivälehdet ja osa muuta kaupallista mediaa ovat kertoneet tarinaa, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja erotettiin tai ainakin painostettiin eroamaan kyseenalaisella tavalla kevään 2020 epäonnistuneiden maskikauppojen takia. Viaton virkamies työnnettiin bussin alle, kuten Ilta-Sanomien Setä Arkadia sanoi. Eilen Iltalehden Kreeta Karvala kertoi pääkirjoituksessa, että virkamies joutui eroamaan, vaikka mitään rikosta ei ole tapahtunut.

Totuus on kuitenkin se, että jos pääministeri ilmoittaa, ettei virkamies nauti enää hänen luottamustaan ja kansliapäällikkö soittaa vielä perään, ei Lounemalle jäänyt käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin erota, julistaa Karvala lopullisen totuuden. Tästä epäilemättä tuleekin lopullinen totuus, vaikka yksikään virkamiehen epäreilusta erottamisesta kirjoittanut toimittaja ei ole vilkaissut lakikirjaa. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ei ole virkamies, vaan hän on työsopimussuhteessa.

Se sanotaan suoraan laissa. Huoltovarmuuden toiminnan turvaamisesta annetun lain 8a §:n mukaan valtioneuvosto ottaa Huoltovarmuuskeskukselle työsopimussuhteisen toimitusjohtajan.

HVK:n johtaja ei siis ole virkamies, vaan työsopimussuhteinen toimitusjohtaja, joka irtisanoutui itse, kun hänelle kerrottiin luottamuksen menettämisestä. Toimitusjohtajan tehtävänkuva määritellään suoraan laissa. Tehtävä on jossain vaiheessa työsuhteiseksi muutettu virka, jossa tehtävät ja vastuut säädetään lailla, mutta työehdot ovat työsuhteisen. Lakiperusteista tehtävää hoitava toimitusjohtaja ei ole mikään tavallinen työntekijä, vaan hänen pitää osata selvitä painostuksesta ihan samalla tavalla kuin viranhaltija on viime kädessä itsenäisesti virkavastuussa. Toimitusjohtajan vastuu on muutenkin samanlainen kuin missä tahansa suuressa firmassa.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa jokin suuri firma epäonnistuisi vastaavissa kaupoissa yhtä perusteellisesti kuin HVK epäonnistui maskikaupoissa. On ihan varmaa, että toimitusjohtaja lähtisi vähin äänin, eivätkä iltapäivälehdet kirjoittelisi hänen tulleen heitetyksi bussin alle. HVK:n toimitusjohtaja irtisanoutui itse ennen kuin hänet irtisanottiin, ja se oli minusta oikeaa vastuunkantoa. Hänestä ollaan tekemässä viatonta uhria vasta nyt puolitoista vuotta myöhemmin, kun rikossyytteitä ei nosteta.

Rikossyytteiden nostamatta jättämisellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan työsuhteinen toimitusjohtaja voi menettää valitsijoidensa luottamuksen ilman niitäkin. Keväällä 2020 ihan kaikki puolueet, media ja suuri yleisö olivat sitä mieltä, että HVK:n johdon on kannettava vastuunsa ja erottava. Nyt iltapäivälehdet vaativat, että hallituksen on otettava se vastuu ja pyydettävä toimitusjohtajalta anteeksi.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo asiallisessa Ilta-Sanomien artikkelissa, että kevään 2020 tilanteessa perustelut luottamuspulaan olivat olemassa. HVK oli menettänyt yleisön silmissä uskottavuutensa ja yleinen ilmapiiri oli sellainen, että luottamuspulan syntyminen oli aivan ymmärrettävää. Toimitusjohtaja olisi siis voitu myös erottaa, mutta hän kantoi vastuunsa ja pyysi itse eroa.

Miksi osa mediaa sitten haluaa jatkaa tätä tarinaa eroamaan painostetusta virkamiehestä, vaikka se ei jaksa kiinnostaa suurta yleisöä? Sitäpä sopiikin kysyä. Minulta ainakin menee luottamus toimittajiin, jotka eivät viitsi selvittää perustavaa laatua olevia faktoja, koska ne pilaisivat hyvän tarinan hallituksen bussin alle heittämästä virkamiehestä.

(Vesa Tähtiselle ja Tarja Koivumäelle kiitos asiaa valaisevista keskusteluista Facebookissa.)

EDIT 22.11.2021 klo 12.30
Minulle on huomautettu ihan aiheellisesti, että HVK:n toimitusjohtajan asema ei ole ihan samanlainen kuin osakeyhtiön toimitusjohtajan. Tämä on ihan totta.

Osakeyhtiössä toimitusjohtajan puuttuva työsuhdeturva perustuu siihen, että toimitusjohtaja on osakeyhtiölaissa säädetty yhtiön toimielin. Näin muun muassa Korkein oikeus ratkaisuissaan KKO 1983 II 68, 1986 II 40, 1990:114 ja 1992:172. Toimitusjohtajaan osakeyhtiössä ei voida soveltaa työsuhdeturvaa koskevia työsopimuslain säännöksiä.

Osakeyhtiön toimitusjohtajan asema järjestetäänkin erityisin johtajasopimuksin, joihin usein liittyy erityiskorvaus työsuhteen päättyessä. HVK ole osakeyhtiö, vaan valtion laitos, jonka toimitusjohtaja on työsopimussuhteessa. Sopimusta näkemättä ei voi tietää, mistä siinä on sovittu.

EDIT 22.11.2021 klo 19.15.
HVK ei ole valtion liikelaitos, kuten aiemmassa lisäyksessä virheellisesti kerroin, vaan se on laitos.