Kuka tätä maata johtaa?

Viimeiset kaksi vuotta on kyselty jatkuvasti johtajuuden perään ja kysellään taas tänään, kun hallitus päättää mahdollisen suosituksen antamisesta etäopetukseen siirtymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö sitä esittää, mutta mielipiteet hallituksen sisällä jakaantuvat puolesta ja vastaan. Vielä enemmän erilaisia mielipiteitä saadaan kysyttäessä muiltakin.

Päättipä hallitus mitä tahansa, niin sen johtajuuden perään tullaan taas kyselemään. Some täyttyy sen kaipaajista ja kolumnistit valittavat sen puuttumista ja tempoilevaa päätöksentekoa. Kaivataan taas koronanyrkkiä pöytään lyövää diktaattoria, mutta kun vastuuministeri erehtyy sanomaan mitä pitäisi tehdä, niin sitten kirjoitetaan vallankaappauksesta. Toimittajat ovat erityisen mieltyneitä puhumaan rajoitusten sekavuudesta, vaikka juuri heidän tehtävänsä olisi ottaa asioista selvää ja kertoa niistä yleisölle. En haluaisi lukea enää yhtään rajoitusten sekavuudesta kertovaa uutista, koska minun mielestäni toimittajille ei makseta siitä, että he valittavat asioista, joista juuri heidän pitäisi ottaa selvää.

Vastaus otsikon kysymykseen on, että demokratiassa ei ole eikä tule olemaan kaikille viranomaisille ja kansalaisille käskyjä jakelevaa diktaattoria, vaan toimivalta on hajautettu. Eri viranomaiset hoitavat niille määrätyt tehtävät myös koronarajoitusten osalta, ja juuri siitä aiheutuu näennäinen sekavuus. Katsotaanpa kuvaa, jonka eräs Facebook-kaverini postasi eilen.

Kuten näkyy, niin ei tämä ole niin vaikeaa kuin uutisistakin voisi päätellä. Eduskunta säätää lait ja hallitus antaa asetukset sekä tekee linjauksia ja suosituksia. THL on päätöksentekoa tukeva asiantuntijaorganisaatio, joka myös ohjeistaa kansalaisia tehtyjen päätösten perusteella. STM ohjeistaa aluehallintovirastoja ja kuntia, mutta ei määräile niitä niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Aluehallintovirastot päättävät useampaa kuin yhtä kuntaa koskevista rajoituksista ja kunnat päättävät rajoituksista omien rajojensa sisällä.

Kunnat siis päättävät annettujen suositusten perusteella vaikkapa yleisötilaisuuksien tai kokoontumis- ja harrastustilojen osallistujamääristä tai sulkemisesta. Useamman kunnan alueella niistä päättävät aluehallintovirastot. Kunkin alueen toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätökset voimassa olevien suositusten perusteella, mutta tartuntatautilain mukaisesti. Kunnat päättävät itse koulujen sulkemisesta tai aukiolosta, mutta se ei ole mielipiteeseen perustuva poliittinen päätös, vaan sen on perustuttava tartuntatautilääkärin lausuntoon. Lisätietoja saa tuttuun tapaan valtioneuvoston verkkosivuilta.

Demokratiassa ei ole koronarajoituksia määräävää diktaattoria, vaan valta on hajautettua, kuten sen pitääkin olla. Jokainen viranomainen hoitaa omaan toimivaltaansa kuuluvat asiat, eikä kaikkien yli kävelevää johtajaa ole. Muistakaa tämä, kun tänäänkin saatte lukea eri medioiden valitusta tempoilevasta päätöksenteosta ja johtajuuden puuttumisesta.

Ei kyse ole niistä, vaan oikean tiedon puuttumisesta. Sitä tietoa voitte vaatia juuri niiltä samoilta medioilta.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka koronavirus
Kommentit (77)
  1. Reijo Rekunen
    7.1.2022, 11:07

    Sinänsä ihmeteltävää on, miksi kovasti demokratiaa kaipaavat ihmiset haikailevat kovan johtajuuden perään. Elääkö heissä pieni sisäinen lapsi, joka ei koe pärjäävänsä ilman määräilevää vanhempaa.

    1. Matti Sillanpää
      7.1.2022, 11:38

      Reijo, ehkä se sisäinen pieni lapsi haluaa aikuiselta luvan tehdä, mitä haluaa. Myös niitä vähän ikävämpiä juttuja …

      1. Ennemminkin sitä, että olisi joku fyyreri joka “ajattelee” pikku alamaisraukan puolesta.

        Aivottomilta kun se ajattelu ei onnistu! Samalla omat töpeksimiset tulisivat ulkoistetuksi, vahingonilo rules!

    2. Ruotsi lähti koronanyrkkilinjalle epidemian alkuvaiheissa. Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli guru, joka loi ruotsalaisen koronastrategian. Silmiini sattui otsikko ja juttu toukokuulta 2020, jolloin Tegnell arvosteli suomalaisten koronanhoitoa ja valmistautumista tulevaan syksyyn.

      Nyttemmin tiedämme tuloksen. Ruotsissa on koronaan kuolleita n. viisinkertainen määrä asukaslukuun suhteutettuna.

      Hajautettu johtamismalli on siis osoittanut toimivuutensa meillä. Nyrkkijohtamisen ongelma on, että jos pieleen menee, niin menee sitten rytinällä. Ruotsalaisilta kesti kauan tosiasioiden tunnustaminen.

      1. Mutta se, että Tegnell johti Ruotsin koronatoimia ei mitenkään tehnyt Ruotsista diktatuuria. Joten tokkopa vastaava ohjaus vaarantaisi demokratiaa Suomessakaan.

        Ja jos erilaiset rajoitukset eri alueilla ja eri toimialoilla ovat hämmentäviä, siitä on turha syyttää mediaa. Paremminkin voisi kiittää asioiden esiintuomisesta jotta toimia voisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa. Onhan se koomista jos kuntosalin pitää olla kiinni, mutta siellä voi järjestää juhlia joiden aikana juhlijat voivat käyttää kuntosalin laitteita. Noin esimerkkinä.

        1. Härmän jätkä
          9.1.2022, 21:24

          Tykkäsin vahingossa mutta oma järjen käyttö aina kunniaan kun asiassa ei saada pilkuntarkkaa lakia ! Suomessa Mika Salmi vastaa Ruotsin Tegnelliä enkä usko hänen toivoneen yksinvaltiutta
          ja meillä sitä Nyrkkiä huutaa nämät kaikenmaailman Mara Lapit sun muut ylihintaisen brenkun luukuttajat jotta kaikki olisi vapaata niin ettå henkiinjääneet kuluttaisivat surematta muita ,miten heidän maailmansa muutoinkin menee!
          Olin tänään Yyterissä missä sadat lapset vanhempineen temmelsivät liikunnan riemusta posket punaisina dyyneillä ja jäisellä rannalla ,naurun saattelemana!

    3. Ounastelen, että kyse ei ole kovan johtajuuden kaipuusta vaan siitä, että aniharvat ihmiset (aivan viisaasti) käyttävät voimavarojaan selvittääkseen lainsäädännöllisen komentoketjun. He lähestyvät näitä asioita niin sanotun maalaisjärjen kautta: Jos 10 ihmistä ei voi kokoontua kuntosalille kuntoilemaan, niin on käsittämätöntä että 10 ihmistä voi kokoontua juomaan keskiolutta baariin. Ihmiset haluaisivat, että hyvin toimivassa demokraattisessa valtiossa asiat on järjestetty siten, että säädökset ovat järkeviä eli että niitä ei täydy käydä lukemassa lakikirjasta ymmärtääkseen, miten yhteiskunta toimii.Vetoaminen siihen, että kaikki menee lain mukaan, jos laki on paska on melko väsynyttä.

    4. Se on konservatiivien hinkua autoritäärisen johtajan perään. Vaikka kuinka elettäisiin näennäisesti modernia aikakautta, vanhat ideologiat eivät esim. sadassa vuodessa paljoakaan muutu, kun perhe- ja sukukunnittain samoja ajatuksia huomaamatta uusinnetaan. Mitä enemmän historiaa lukee, sitä enemmän huomaa samojen ideologioiden pitävän sitkeästi pintansa.

      Autoritäärinen johtajuus kuuluu hierarkkiseen ihmiskäsitykseen, jossa on herroja ja alamaisia sekä ihmiset eriarvoisia mm. sukupuolen tai ihonvärin mukaan. Jostain syystä melko suurellekin osalle väestöä tasa-arvoinen ihmisyys ei vain kelpaa. Globaalisti määrä on hurja.

      Itse olen tullut samaan johtopäätökseen, että tämä ihmistyyppi ei kasva kunnolla aikuiseksi, kun ei luota omiin tai kanssaihmistensä omaehtoiseen ajatteluun ja toimintaan vaan siihen tarvitaan ylhäältä annettu määräys. Korona-ajan hyvänä esimerkkinä toimii Pietarin jalkapallokisat: koska matkustaminen ei ollut erikseen kielletty, omaa järkeä ei haluttu käyttää vaan sinne mentiin huolimatta siitä, että kaupungin deltavarianttitilanne oli hälyttävä. Tämä koko neljäs korona-aalto on suoraa seurausta siitä.

      Tämä sama ihmistyyppi on myös ensimmäisenä syyttämässä jotain muuta tahoa (hallitusta, terveysviranomaisia), kun jotain kehnoa tapahtuu. Keskenkasvuisen ja aikuisen erottaakin siitä, millaisessa balanssissa vastuu ja vapaus ovat.

      1. “Se on konservatiivien hinkua autoritäärisen johtajan perään. ”

        Eikä se ole pelkästään konservatiivien hinkua autoritäärisen johtajan perään, vaan konservatiivien tapa ja taktiikka syyllistää demokraattisesti toimiva hallitus jatkuvasti, yrittäen mustamaalata hallituksen rivejä. Onhan tämä nähty jo parin vuoden ajan oikeistolehdistön tukemana politiikkana.

        On helppo mustamaalata aina demokraattisesti toimivat tahot, väittäen heidän rivien olevan epäjärjestyksessä ja riidoissa ja sekaannuksessa toimimattomana.

        Vaihtoehtona on sitten tämä konservatiivien suosima “nyrkki”, yhden diktaattorin johtama “selvä. suora, nopeasti toimiva” mutta väkivaltainen hallintokoneisto, joka paskat piittaa ihmisoikeuksista, sananvapaudesta, demokratiasta. Ihmisistä.

        Asiaan liittyen Areenassa tulee nyt aina ajankohtainen ja omasta mielestäni 1900-luvun tärkein elokuva Chaplinin Diktaattori, muistutuksena siitä mihin aina johtaa yhden “Nyrkin”, diktaattorin politiikka.
        https://areena.yle.fi/1-50837846
        Charlie Chaplinin varhainen mutta aina pureva fasismin satiiri juutalaisesta parturista, joka erehdyksessä sotketaan pelättyyn diktaattoriin Adenoid Hynkeliin. Pääosissa: Charles Chaplin, Paulette Goddard ja Jack Oakie. Ohjaaja: Charles Chaplin. (The Great Dictator, USA 1940)

    5. Olen miettinyt, että vieläkö meillä kuuluu kaikuja menneisyydestä ajalta ennen itsenäisyyttä. Kuin eläisimme edelleen suuriruhtinaskunnassa vihaten virkamiehiä ja hädän hetkellä odotamme tsaarin antavan mahtikäskyjä tai armahtavan.

      Pandemian opetus on ainakin se, kuinka huteralla pohjalla on käsityksemme demokratiasta ja siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Toimittajien se pitäisi ymmärtää.

  2. Antti+Liuttunen
    7.1.2022, 11:19

    Tuossa MTV:n uutispäätoimittaja Ahtiaisen kolumnissa valitetaan, etteivät Kiuru ja Varhila kuuntele THL:n asiantuntijoita. Samalla kirjoittaja kyseenalaistaa “valtiotieteen maisterien” kompetenssin johtaa koronatoimia verrattuna lääkäreihin, “joka työkseen ratkovat kansanterveydellisiä ongelmia eli punnitsevat hyötyjä ja haittoja koko väestön näkökulmasta.”

    Ihan ensimmäiseksi voidaan tietenkin kysyä, mistä Ahtiainen tietää, etteivät Kiuru ja Varhila noudata THL:n ohjeita.

    Toisekseen nimen omaan Kiurun ja Varhilan tehtävä on punnita hyötyjä ja haittoja koko yhteiskunnan näkökulmasta. THL:n ei tarvitse tehdä muuta kuin pohtia itse taudin hoitoa.

    Kolmanneksi kannattaa muistella, että kun Kiuru elokuussa esitti sittemmin kuuluisaksi tulleessa “veitsenterällä”-puheessaan, ettei 80 % rokotekattavuus riitä, vaan tarvitaan 90 % rokotekattavuus, THL:n asiantuntijat olivat eri mieltä.

    1. Mitä läkäreihin tukeeniinniissääkinon laidasta laitaanerilaisia eikämitään kaikentietvä lääkärijumalaa oleolemassakaan. 20 vuotta sairaalasssa työssä olleena voin sanoa. Ihmisä nekin vain on.

Kommentointi suljettu.