Toisaalta ja toisaalta
Mielipiteen muodostaminen asiasta kuin asiasta on helppoa, mutta perusteleminen onkin sitten vaikeampaa. En ole ihastunut toisaalta-toisaalta -jaaritteluihin näissä jutuissani, koska se on pitkästyttävää luettavaa. Joudun kuitenkin käymään sen jaarittelun läpi päässäni, ja nyt jaarittelen ääneen kahdestakin asiasta.
Ukrainan pakolaisten tulo on saanut vapaaehtoiset auttajat toimimaan kiitettävällä tavalla, mutta samalla on kuulunut moitteita siitä, että kunnat ja muut viranomaiset eivät tue riittävästi vapaaehtoisten toimintaa. Kyllä tukevat, mutta vapaaehtoiset voivat toimia huomattavasti vapaammin kuin viranomaiset, joiden kaiken toiminnan on aina perustuttava yksilöityyn lakiin. Vapaaehtoiset voivat omatoimisesti majoittaa pakolaisia ja kerätä tarpeellista tavaraa ilman erillistä lupaa ja rahaakin silloin, kun rahankeräyslupa on kunnossa. Kunnat eivät voi toimia samalla tavalla. Kunnan rahaa ja tavaraa ei voi antaa suoraan ilman erikseen tehtäviä päätöksiä.
Otetaan esimerkiksi vaikka majoittaminen. Mediassakin on kerrottu, että jotkut kunnat ovat varanneet pakolaisille ilmaisia asuntoja, mutta ei ole kerrottu, millaisiin päätöksiin varaaminen perustuu. Ajatellaanpa vaikka tilannetta, että kaikki kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat kunnan omistaman osakeyhtiön omaisuutta. Kunta ei voi määrätä osakeyhtiölain mukaan toimivaa yhtiötä luovuttamaan asuntoja ilmaiseksi, vaan sen on sitouduttava maksamaan vuokra itse. Kunta voi kyllä tehdä maksupäätöksen, mutta sitten herää kysymys yhdenvertaisesta kohtelusta. Asettaako kunta vuokra-asunnoissaan asuvat eriarvoiseen asemaan, jos toisilta peritään vuokra ja toisilta ei?
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, mitä kuntapäättäjät joutuvat miettimään. Kaikki kunnat hoitavat varmasti mielellään kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät, kuten vaikkapa kouluopetuksen järjestämisen, mutta siinäkin on oma proseduurinsa. Tarvitaan opetusjärjestelyt, terveystarkastus ja huoltajan jättämä hakemus. Nämä saattavat näyttää turhalta byrokratialta, mutta ne ovat välttämättömiä vakuutusten kannalta. Lisäksi kunnat voivat opastaa pakolaisia työnhaussa, ammattiopetukseen hakeutumisessa ja monissa muissa asioissa yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa.
Vastakkainasettelu on turhaa ja jopa haitallista, sillä vapaaehtoiset voivat toimia vapaammin kuin viranomaiset. Migri on antanut kunnille yleistoimeksiannon pakolaisten tarvitsemiin palveluihin varautumisesta, mutta yksittäisissä toimissa tarvitaan Migrin erityistoimeksianto. Kun pakolaiset ovat rekisteröityneet jonkin vastaanottokeskuksen kirjoihin, niin he saavat tarvitsemansa kunnalliset palvelut Migrin kunnalle antaman toimeksiannon perusteella. Samalla valtio sitoutuu korvaamaan kunnille aiheutuneet kustannukset. Tämä mutka johtuu siitä, että pakolaisilla ei ole Suomeen tullessaan täällä kotikuntaa, ja tätä välttämätöntä paperityötä odotellessa vapaaehtoisten tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää.
Hoitoalan lakko on toinen asia, josta mielipiteen muodostaminen on helppoa. Niin se on minullekin, sillä tietenkin pidän lakkoa ja palkkavaatimuksia oikeutettuina. Jaarittelun paikka on kuitenkin suojelutyössä, jota koskevaa lainsäädäntöä ollaan valmistelemassa kiireellisenä. Tästä puhutaan jo ihan yleisesti pakkolakina sekä lakko-oikeuteen ja järjestäytymisvapauteen puuttumisena. On sanottu, että jo ihan normaalioloissakin on viime aikoina toimittu samalla henkilöstömitoituksella kuin nyt lakon aikana, mutta potilasturvallisuuden ei ole katsottu vaarantuneen.
Jos näin on, niin siinä tapauksessa jo ennen lakkoa aloitettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto avasivat tosiasioilta suljetut silmät. Toisaalta pitää kuitenkin muistaa, että perustuslaki takaa ihmisten hengen ja terveyden suojan, joten valtiovallan ensisijainen tehtävä on turvata ne. Kyse on perusoikeuksiin liittyvistä asioista, joten lakiesitys tarvitsee perustuslakivaliokunnan hyväksymisen. Etukäteen jälkiviisaana voisi kyllä todeta, että suojelutyöstä olisi pitänyt sopia paljon mainostetulla paikallistasolla, mutta nyt se ei onnistunut.
On myös vaadittu maan hallitusta varaamaan korvamerkittyä rahaa hoitoalan palkkoihin, mutta sitä hallitus ei oikein voi tehdä. Se tulkittaisiin ilman muuta kielletyksi puuttumiseksi työmarkkinatilanteeseen, sillä varatun rahan määrästä olisi helppo laskea palkankorotusvara. Kuten muistetaan, niin Antti Rinne joutui eroamaan pääministerin tehtävistä, kun hänen väitettiin yrittäneen puuttua Postin palkkakiistaan. Toisaalta muistetaan sekin, että Sipilän hallitus puuttui työmarkkinoihin kovalla kädellä muun muassa hoitajien lomarahoja leikanneella kiky-sopimuksella, johon allekirjoitukset saatiin uhkaamalla lainsäädäntöteitse tehtävillä vielä kovemmilla leikkauksilla.
Tätä jaarittelua joudun käymään päässäni jokaista juttua varten, ja kuten huomaatte, niin se on tylsää luettavaa. Nyt olen jaaritellut tarpeeksi, joten siteeraan taas lopuksi Pentti Haanpäätä, jonka mukaan kannattaa kiertää kiven toiselle puolelle katsomaan, miltä se siitä suunnasta näyttää.
***
Koska jo ensimmäiset kommentoijat luulivat tätä somen vapaaksi rähinäpalstaksi, niin kommentointi loppuu alkuunsa. Yrittäisitte joskus ajatella ennen kirjoittamista.