Hallitus ja työllisyystavoite

Hallitus on saavuttamassa työllisyystavoitteensa, mutta jostain syystä siitä ei tehdä isoja uutisia. Sipilän hallituksen aikana seurattiin työllisyystavoitteen kehitystä jatkuvasti, ja se oli päivän ykkösuutinen kerran kuukaudessa. Kun joulukuussa 2018 työllisyystavoite viimein saavutettiin, niin se oli yhtä juhlaa. Ministerit kiittelivät itseään ja toisiaan median edessä, ja jokainen uusi työpaikka ja työllistynyt työtön olivat hallituksen työllisyystoimien ansiota.

Sipilän hallituksen työllisyystavoite oli 72 prosenttia.

Marinin hallitus asetti työllisyystavoitteekseen 75 prosenttia, ja sitten tilastointitapa muuttui. Nykyisin puhutaan työllisyysasteen trendiluvusta, josta on karsittu pois kausivaihtelun vaikutus. Vanhoja, ennen vuoden 2021 maaliskuuta julkaistuja lukuja ei pidä käyttää sellaisenaan, vaan niistä pitää vähentää suunnilleen yksi prosenttiyksikkö. Sipilän hallituksen saavuttama työllisyystavoite olisi siis nykyisellä laskutavalla 71 prosenttia.

Marinin hallituksen työllisyystavoite on uuden laskutavan mukaan 74 prosenttia, ja se on melkein saavutettu. Työllisyysasteen trendiluku oli huhtikuussa 73,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Vanhan laskutavan mukaan se olisi 74,8 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2022 huhtikuussa 113 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä  69 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Eipä näy isoja otsikoita, vaan asia kiinnostaa vain harvoja medioita. Joitain juttuja on sentään näkynyt ainakin Kansan Uutisissa ja Demokraatissa, ja lisäksi Taloussanomissa avattiin historiallisia lukuja asiallisesti. Talous elpyy, palvelualat toipuvat koronasta eikä Ukrainan sota ole vielä ennättänyt vaikuttaa työllisyyteen. Pitkäaikaistyöttömyyskin on laskenut voimakkaasti.

Taloussanomien mukaan suhdanne-ennusteet ennakoivat kuitenkin Suomen talouden kasvun hidastuvan merkittävästi jatkossa. Ennustettu kasvu on niin hidasta, ettei sen voi uskottavasti ajatella enää pahemmin nostavan työllisyyttä. Tässä arviossa unohtuu, että Suomen talous ei koronan takia käynyt niin syvällä kuin monen muun maan talous, joten nousu ei voi eikä sen tarvitse olla samanlaista.

Jos hyvä työllisyystilanne päätyy uutisiin, niin arvaan lähestymiskulman. Uutisiin haastatellaan opposition ja elinkeinoelämän edustajia sekä ekonomisteja, joiden mukaan maan hallituksella ei ole mitään tekemistä kasvavien työllisyyslukujen kanssa. He sanovat, että hallitukselta puuttuvat kokonaan työllisyystoimet, joilla he itse tarkoittavat työttömyysturvan leikkaamista. Työllisyyden kasvu johtuu vain suhdannekehityksestä ja talouden elpymisestä.

Minä kun en ole ekonomisti, niin ihmettelen miksi Sipilän hallituksen aikana jokainen uusi työpaikka tuntui olevan hallituksen ansiota, mutta nyt ei.

Sipilän hallituksen aikana työllisyyteen ei vaikuttanut edes maailmantalouden elpyminen, vaan joskus sekin tuntui melkein olevan Sipilän hallituksen työllisyystoimien ansiota. Mitä ne ihmeelliset työllisyystoimet sitten olivat? Nehän olivat työttömyysturvan leikkaamista, aktiivimallia ja palkatonta työtä, ja niitä pidetään vieläkin ainoina oikeina työllisyystoimina. Koska ne puuttuvat, niin silloin puuttuvat kaikki työllisyystoimet ja työllisyys nousee ilman hallituksen myötävaikutusta.

Jos näin on, niin sehän on erinomainen asia. Kukaan ei kaipaa niitä leikkauksia, joten jos työllisyys kasvaa ennätysvauhtia ilman niitäkin, niin silloinhan hallitus on tehnyt erinomaista työtä jättämällä ne tekemättä. Kysykää vaikka palkkatyötä saaneelta työttömältä kumpi on parempi, työllisyystoimena määrätty palkaton työkokeilu vai palkkatyö.

Samanlaisen jutun voisi kirjoittaa kerran kuukaudessa, ja tähänkin juttuun kopioin tekstiä aiemmista jutuistani. Ehkä jo vuoden kuluttua työllisyysasteen nousu alkaa taas olla hallituksen ansiota, mutta ilmeisesti se riippuu hallituksen kokoonpanosta ja käytetyistä työllisyystoimista. Jos saamme keppiä antavan oikeistohallituksen, niin sille tulee satamaan kiitosta siinäkin tapauksessa, että työllisyysaste rupeaa laskemaan. Silloinhan tarvitaan lisää sitä niin rakastettua keppiä.