Laki koskee kaikkia

Eilen saimme tietää, että apulaisvaltakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteitä lokakuussa 2020 Elokapinan mielenosoituksessa paprikasumutetta käyttäneitä poliiseja vastaan. Syytteitä on nostettu virkavelvollisuuden rikkomisesta ja pahoinpitelyistä, ja kumpaankin kohtaan liittyy myös yllytyssyytteitä sen mukaan, miten toimintaa käskytettiin. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kadulla istuneet mielenosoittajat eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa, joten tuollainen voimankäyttö ei ollut puolustettavaa.

Tästä innostuivat netin päivystävät rähisijät, joille Elokapinan mainitseminen on kuin ruokakellon ääni Pavlovin koirille ja joiden reaktiot ovat tuttuja kaikista Elokapinan mielenosoituksista. Tästä rähinästä kertoo osuvasti Potuntervaaja, ja itse epäilen monien olevan niitä samoja, joiden mielestä kultamitalijuhlissa saa kiivetä Havis Amandan patsaan päälle ja Kappelin katolle rikkomaan paikkoja. Moni kohdisti raivonsa myös Maria Ohisaloon, jolla ei ole mitään tekemistä syytteen nostamisen kanssa. Ministerit ja muut poliitikot eivät saa puuttua syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen toimintaan yksittäistapauksissa, joten se vallan kolmijako-oppi on taas kerran kommentoijilta hukassa.

Syytteiden nostamista kommentoi näkyvästi myös kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps), joka on nähty kaikissa Elokapinan mielenosoituksissa kuvaamassa ja lukemassa lakia. Hänen mukaansa apulaisvaltakunnansyyttäjä rapauttaa oikeusvaltiota ja edistää anarkiaa laajentavalla laintulkinnalla.

Jos Tynkkynen yrittää vaikuttaa syyttäjän ja tuomioistuimen toimintaan, niin vallan kolmijako-oppi on hukassa häneltäkin. Oikeusviranomaisia voi tietenkin kritisoida, mutta tuskinpa Tynkkynen edes tarkkaan tietää mitä laajentava laintulkinta tarkoittaa. En nyt viitsi puhua siitä, miten kansanedustajan tuleminen tuomituksi useammankin kerran samasta rikoksesta voi vaikuttaa oikeusvaltioon ja yleiseen lainkuuliaisuuteen.

Lyhyesti sanoen laajentava laintulkinta tarkoittaa sitä, että lakia käytetään tapauksiin, joihin sitä ei ole tarkoitettu. Virkavelvollisuuden rikkomista ja pahoinpitelyä koskevia lainkohtia sovelletaan myös poliisin toimintaan ilman erillistä tulkintaa. Oikeusvaltiossa kaiken viranomaistoiminnan on perustuttava lakiin ja kaikkien virkatoimien on oltava laillisia. Nyt tutkitaan sitä, olivatko käytetyt voimakeinot tarpeellisia ja sallittuja. Kyse ei siis ole laajentavasta laintulkinnasta.

Kyse on suhteellisuusperiaatteesta, jonka mukaan voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa puolustettavaan oikeushyvään. Oikeustieteellisessä opetetun nyrkkisäännön mukaan omenavarasta ei saa ampua, ja samaa sääntöä tässäkin sovelletaan. Kyse on siitä, oliko pippurisumutteen käyttäminen istuviin mielenosoittajiin oikeassa suhteessa sen tarkoitukseen eli mielenosoittajien poistamiseen paikalta vai olisiko pitänyt käyttää kevyempiä keinoja. Kiistatonta on, että poliisilla oli oikeus keskeyttää mielenosoitus ja että poliisin käskyä olisi pitänyt totella. Tästä ja muustakin voitte lukea rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen näkemyksiä täältä.

Tolvasen mukaan juridisesti voimankäyttöä mielenkiintoisempi ja jopa ennakkotapausluonteinen kysymys koskee sitä, missä menevät vastuut kenttätyötä ja esihenkilötyötä tekevien poliisien välillä. Lähtökohtaisesti alaisten on voitava luottaa siihen, että käskyt ovat laillisia, ja selvästi laittomasta käskystä saa kieltäytyä. Tämän periaatteen tietää myös jokainen varusmiespalveluksensa suorittanut.

Näitä asioita ei päätetä netissä, vaan tuomioistuimessa. Syytteen nostaminen ei ole tuomio. Laki koskee kaikkia. Viranomaisten on kaikissa virkatoimissaan noudatettava lakia. Kansalaisten on laillisissa mielenosoituksissakin toteltava poliisin antamia käskyjä. Voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa puolustettavaan oikeushyvään.

Näitä asioita oikeus joutuu punnitsemaan. Nettituomioistuin ei tunnetusti pohdi mitään, vaan reagoi kaikkeen selkäytimellä.