Sähkö puhuttaa
Sähkön hinta ja sen nousun kompensoiminen kuluttajille on tällä viikolla alkavien hallituksen budjettineuvottelujen puhuttavin asia. Ainakin se on puhuttanut puolueita laidasta laitaan jo pitemmän aikaa, ja onpa melkoisia ylilyöntejäkin jo nähty. En nyt puhu Aamu-tv:n Jälkipörssistä, jossa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi tuntui uskovan markkinavoimien hoitavan hinnan kohdalleen.
Niinkin voisi tietysti käydä, mutta sitä odotellessa tulisi ainakin köyhille kylmä. Perussuomalaiset vaativat jo eilen hallituksen hätäkokousta koolle luottaen siihen, että kun tukitoimia on ihan varmasti tulossa muutenkin, niin sen jälkeen niistä voi ottaa kunnian itselleen. Että ei niitä muuten olisi tullut, mutta kun me vaadimme. Kyllä niitä tulee, sillä hallituspuolueet ovat jo listanneet omia esityksiään, joista tullaan valitsemaan parhaiksi katsottuja. Ei tässä vielä olla paleltumassa, joten ei ole tarvetta hätäkokoukselle, jossa saatettaisiin tehdä hätäisiä ratkaisuja.
Kokoomuksen ehdotuksia sähkön hinnan alentamiseksi en ole vielä nähnyt, jos sellaiseksi ei lasketa puolueen ehdottamaa valtion tuloveron alennusta kaikille. Kaikille tarkoittaa hyvätuloisia, sillä pienituloiset eivät maksa valtion tuloveroa ja mitä suuremmat ovat tulot, sitä suuremmat ovat myös aina prosentuaalisina annettavat veronkevennykset.
Oppositiosta tulee vähän konkreettisia ehdotuksia, mutta sitäkin ennemmän syytöksiä. Varsinkin perussuomalaiset syyttävät sähkön hinnasta vihersiirtymää ja liian kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joita pitäisi nyt lykätä tai joista pitäisi peräti luopua. Heiltä näyttää unohtuneen Jussi Halla-ahon viime keväänä esittämä näkemys, jonka mukaan luopuminen Venäjän fossiilisesta energiasta on välttämätöntä. Vihersiirtymä tarkoittaa juuri sitä.
Myös turpeen polttamisen lisäämistä on vaadittu, mutta minun tietääkseni meillä ei ole sellaisia turvevoimaloita, joiden kapasiteettia voitaisiin lisätä ja joilla tälläkään hetkellä olisi pulaa polttoaineesta.
Sähkön kallistuminen ei johdu vihersiirtymästä eikä kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, vaan Venäjän aloittamasta sodasta ja länsimaiden sen takia sille asettamista pakotteista. Venäjältä ei tule halpaa fossiilista polttoainetta, ja siinä on syy sähkön kallistumiselle. Jos asia ei huolestuttaisi itseänikin, niin tekisi mieli vähän hymyillä sille osalle somekansaa, joka yleensä hehkuttaa suomalaisten sisua ja kestävyyttä äärimmäisissä oloissa, mutta jolle huonelämpötilan laskeminen parilla asteella on kauhistus. Jos nyt oikeasti haluaisi olla jälkiviisas, niin se vihersiirtymä olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten.
Kukaan ei halua paleltua ja on ihan varmaa, että hallitus ei halua palelluttaa kansaa. Toimenpiteitä tulee, ja ainakin sähkön arvonlisäveron alennus näyttäisi hyvin todennäköiseltä. Muita todennäköisiä toimia ovat myös pieni- ja keskituloisille kohdennetut veronkevennykset ja sosiaalietuuksien ylimääräiset indeksikorotukset. Ylimääräinen lapsilisäkin toteutunee, sillä politiikka on kompromissien tekemistä. Vaikka nyt tehdäänkin ensi vuoden budjettia, niin varmasti jo ennen talven pakkasia päätetään joistain toimista. Ja jos taas ollaan jälkiviisaita, niin ainahan sen kalliimman sähkönkin maksaisi, jos sen siirtohinta ei olisi niin kova. Siitä kiitos kuuluu niille, jotka myivät sähkönsiirtoverkon ulkomaisille pääomasijoittajille.
Hallitus tekee töitä, puhetta riittää ja uutisia tulee paljon. Sanotaan nyt niin, että vaihteeksi puhutaan oikeasti tärkeästä asiasta.
***
Kommentoini vain etu- ja sukunimellä, joiden on täsmättävä sähköpostisoitteeseen tunnistettavasti.
Jokaisella puolueella on oma yksi idea, jota tarjotaan kaikkiin ongelmiin. Joskus aiemmin oli jokin aate, mutta nyt se tiivistyy otsikoksi tai enintään 140 merkin vietiksi, jota toistetaan. Hupaossa, että se käy kaikkiin ongelmiin.Luonnoliseti se vetoaa vain omiin äänestäjiin.
Kokoomus: verotuksen keventäminen, ratkaisee niin hoitajamitoituksen kuin sähkön hinnan.
Perussuomalaist: maanhanmuton rajoittaminen ja nolla pakolaista tasapainottaa talouden.
Keskustapuolue: Maataloustuki ja aluepoliittinen tuki tuo kasvua.
SDP: Raskas teollisuus ja palkankorotukset pienituloisille kohentavat työllisyyden.
RKP: Det skulle vara på svenska också.
’Taseet töihin’ tarkoitti valtion tuottavan omaisuuden myymistä ja tilalle ostettiin jotain tuottamatonta. ’Sääntö-Suomi purettava’ tarkoitti, että ei mietitty miksi ne säännöt olivat tulleet ja mitä oikein halutaan, tulos oli mm taksiuudistus, jonka seuraukset toki tiedettiin ja Tukholmassa aika moni oli jo kokenut.
Monimutkaiset ongelmat eivät tiivisty viiden minuutin haastatteluun tai yhteen some-viestiin. Liika yksinkertaistus vain tuhoaa keskustelun ja estää aivan oikeiden ongelmien ratkomisen, joka perustuisi tutkittuun tietoon ja näkemyseen halutusta tulevaisuudesta.
Kun näitä iskulauseita toistetaan strategisena viestinä, kannattaa kysyä mitä se tarkoittaa ja ymmärtääkö edes sanoja mitä haluaa. Onko ’valtion talouden tasapainottaminen’ sama asia kuin sote-puolella vanhustenhoidon vähentäminen ja vaippojen puolittaminen? Luultavasti. Ylevät lausahdukset tarkoittavat myös konkreettisia asioita ihan oikeille ihmisille. Jos tiedetään mitä todella tarkoitetaan, päättäminen helpottuu.
”Taseet töihin” tarkoitti valtionomaisuuden, ei niin hyvin tuottavien osien, realisoimista parempaan businekseen kuten Fortumin kautta Uniperiin. Fortum takoi valtion kassaan 0,5 miljardia vuosittain tähän asti, mutta nyt on miinusmerkki edessä. Kukaan ei oikeasti osannut ennustaa Venäjän ja Putinin arvaamattomuutta, mutta en nyt laittaisi vastuuseen muita kuin kuin valtion rahoilla pelaavia. Eikö ihan pikku osakesäästäjiäkin neuvota sijoittamaan munansa eri koreihin?
Valtionomaisuuden yksityistämishankkeilla on ollut ylevät tavoitteet, saada tuottamaton osa paremmin tuottamaan.
Liekö sinisilmäistä optimismia vai yksityistämiskiiman aiheuttamaa harkitsemattomuutta niin lopputuloksena seuraukset ovat olleet suomalaisille aika synkkiä .
Monessa tapauksessa myyty valtionomaisuus on ollut käytännössä monopoliasemassa.
Muutama eEsimerkki toimista ja seurauksista:
Kemira Growhow myytiin 2007 Yaralle – lannoitteiden hinnat nousivat pilviin.
Sähköverkot myytiin Carunalle – kas kummaa siirtomaksut nousivatkin hurjasti.
Neste ja Imatran Voima aikanaan yhdistettiin aikanaan Fortumiksi ja lähdettiin maailmaan valloittamaan, Uniperin hankinta viimeisin jatkumo tässä seikkailussa, miten sitten kävikään.
Yhteiskunnan kannalta on olemassa huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä toimialoja, jotka usein on vieläpä monopoliasemassa ja niitä ei missään nimessä pidä pitää ”tuottamattomina” ja lähteä hakemaan riskillä tuottoja.
Kannatan markkinataloutta, mutta olen sitä mieltä, että puhdas markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Onneksi eduskunta hyväksyi viime sykysnä kansalaisaloitteen, jolla estetään Suomen vesihuollon yksityistäminen.
Ilman tätä toimea pahimmassa tapauksessa ainutlaatuisen laadukas pohjavesivarantomme voisi olla ihan lähitulevaisuudessa jonkin monikansallisen yrityksen hallinnassa.
Googlettamalla voi lukea miten vesihuolto esim. Chilessä nyt toimii tavallisen kansalaisen näkökulmasta kun se on yksityistetty.
Olisiko nyt aika ottaa myös hyvätuloiset mukaan energia ynm. kriisin hoitamiseen kuluja tasaamalla, vaikka ihan verotuksen kautta. Eikä Sipilän tavoin eli vienosti ehdottamalla ”jos ihan hyvän hyvyyttänne haluaisitte” tyyliin.
Kalliista,sähköstä pitää oikeasti syyttää myös saksalaisia, jotka ovat valinneet energiakseen maakaasun, jonka hinta alkoi nousta jo viime syksynä ennen venäjän sotaa, mikä sitten lopullisesti räjäytti pörssihinnan pilviin. Niinpä pörssissä kaikki tuontisähkö on nyt hinnoissaan. Sekin, mikä tehdään aivan muualla. Mihinkään sähköpulaan meillä,en usko. Venäjältä on tullut vain 10% ja meillä kaikkein suurimmat sähkösyöpöt paperitehtaat ja ruukit on lopetettu. Sähkö riitti niiden aikaankin. Sen jälkeen on tulleet myös lämpöpumput ja ledvalot. Tuulivoimaa on tullut paljon ja lisää tehdään ja uusi pannu porisee Olkiluodossa odottamassa, että käännetään katkaisimesta virta verkkoon. Ehkäpä tässä ei ole hätää ollenkaan, kunhan sähköyhtiöiden laskut saadaan syksyn ajan pysymään aisoissa.
Saksa käyttää enemmän kotimaista hiiltä sähkön tuottoon kuin venäläistä maakaasua ja on voimakkaasti vähentänyt riippuvuutta venäläisestä maakaasusta viime kuukausien aikana. Eli jos jotakuta syytetään sen pitäisi olla Putin ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
On pakko asetteutua asentoon, että saksalaisella ruskohiilellä menä jytkytellään Euroopassa vielä monia vuosia. Vihersiirtymä etenee, mutta se osaa häipyä ideana reaalimaailman alta ajoissa pois.
Venäjän maakaasu on eilistä, kaikki vaihtoehdot ovat utopiaa. Joka juuri nyt tuoreisiin vesivoiman ennusteisiin turvautuu, niin joutuu tutustumaan monin kerroin suurennettujen vesivarastojen rakentamiseen. Ja onko niihin altaisiin investointirahaa olemassa?