Populistien rikoslaki
Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat.
Tästä aikoinaan Heikki Ylikankaalta ja Jukka Kekkoselta oppimastani asiasta olen joskus takavuosina kirjoitellut, ja nyt palaan asiaan. Tämä totuus perusteltiin historian tapahtumilla, mutta nyt ei tarvitse kuin avata silmänsä ja katsoa ympärilleen. Eriarvoistuminen on 1990-luvulta lähtien kiihtynyt, rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat, kuten Yle kertoi kaksi vuotta sitten. Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut ja varallisuuserot jatkavat edelleen kasvuaan.
Samaan aikaan kuulee jatkuvia vaatimuksia rangaistusten ankaroittamisesta. Jokin yksittäinen rikostapaus laukaisee suoranaisen kansanliikkeen milloin mistäkin rikoksesta tuomittavien rangaistusten koventamiseksi. Kansa vaatii kuria ja järjestystä. Yleensä sitä kuria ja järjestystä vaatii ihan tavallinen kansa, ja silloin vedotaan kansan oikeustajuun. Sitä ei oikeasti ole olemassakaan, vaan on vain yksittäisten kansalaisten mielipiteitä.
Kun kansan syvät rivit keskustelevat tuomioistuimissa annettavista rangaistuksista, niin se tapahtuu aina tunne edellä. Keskustelijoilla ei tavallisesti ole mitään tietoa oikeusjärjestelmästä, lainsäädännöstä, rangaistuksista, tuomioistuinkäytännöistä eikä kriminaalipolitiikasta. On vain epämääräinen tunne siitä, että lait ovat liian lieviä, tuomarit lepsuja ja rikollisia noin yleensä ottaen paapotaan.
Tähän saumaan iskevät populistit, ja niin tekivät perussuomalaiset toissapäivänä julkaisemalla kriminaalipoliittisen ohjelmansa. Siinä vaaditaan tuomioiden koventamista erityisesti henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista, eli juuri niistä rikoksista, jotka kuohuttavat iltapäivälehtien lukijoita. Puolue vaatii myös niin sanotuista paljousalennuksista luopumista, vaikka laki ei sellaista sanaa tunne. Laki tuntee vain rangaistusten yhteenlaskemisen ja yhdistämisen, jotka tapahtuvat tiettyjen sääntöjen mukaan.
Jos näistä säännöistä ja vakiintuneesta oikeuskäytännöstä luovutaan, niin rangaistuksista tulee pelkkää yhteenlaskua, ja pitkäaikaisvankien määrä räjähtää käsiin. Esimerkiksi varkaudesta tuomittava maksimirangaistus on puolitoista vuotta vankeutta, joten pelkkiä omaisuusrikoksia tehtaileva taparikollinen saisi helposti tosi pitkän tuomion.
Kyllä henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista annettavia tuomioita voi minunkin mielestäni koventaa ja seksuaalirikoksista annettavia tuomioita kovennettiin juuri, mutta se työ pitää tehdä johdonmukaisesti ja kriminaalipolitiikan ammattilaisia kuunnellen. Pelkkä kiven sisään heittäminen on vain kosto, mutta vankeuslain 2 §:n mukaan tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan.
Mutta populistien ei tarvitse miettiä näitä asioita, vaan pelkkä vaatiminen riittää. Lisäksi voi vaatia jo olemassaolevan lain säätämistä. Sellainen on vaatimus Suomen kansalaisuuden menettämisestä. Siitä säädettiin jo vuonna 2019. Suomen kansalaisuuden voi menettää, jos syyllistyy sellaiseen Suomen elintärkeitä etuja vastaan tehtyyn rikokseen, josta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Kansalaisuuden voi niin ikään menettää vakavien terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten perusteella, mutta muita sinänsä vakavia rikoksia ei eurooppalaisen kansalaisuusyleissopimuksen puitteissa voida säätää kansalaisuuden menettämisen perusteeksi. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä kansalaisuuden menettämisestä voidaan säätää.
Populistit voivat huoletta vaatia myös rikosoikeudellisen alaikärajan laskemista, sillä heidän ei tarvitse miettiä lapsi- ja nuorisopsykologiaa. Ei tarvitse miettiä myöskään kansainvälistä oikeutta, vaan voi esittää muiden maiden lainsäädäntöön puuttumista. Sellainen on vaatimus ulkomaalaisen sijoittamisesta kotimaansa vankilaan siinäkin tapauksessa, että maiden välillä ei ole tätä mahdollistavaa sopimusta. Suomi ei voi viedä ketään väkisin toisen maan vankilaan, jos se maa ei ota vankia vastaan.
Taparikollisuutta perussuomalaiset kitkisivät lisäämällä sakon muuntorangaistuksen käyttöä. Hetken ajattelin sen koskevan myös kansanedustaja Sebastian Tynkkystä (ps), jonka hovioikeus viime viikolla tuomitsi kolmannen kerran kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta ei se koske. Puolue esittää kiihottamispykälän täysremonttia, jonka mukaan vain rikoksen tekemisellä uhkaaminen tai muiden yllyttäminen rikoksen tekemiseen olisivat rangaistavia.
Laiton uhkaus ja rikokseen yllyttäminen ovat jo rikoslaissa, joten käytännössä perussuomalaiset vaativat kiihottamisen kansanryhmää vastaan poistettavaksi rikoslaista. Se on siellä kuitenkin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimuksesta, joten sitä ei voi poistaa rikkomatta sopimuksia. Puolueen vaatimuksen voisi ihan hyvin nimetä Lex Tynkkyseksi.
Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma on niin sanotun kansan oikeustajun myötäilyä, ja esimerkiksi ohjelmaa esitelleen Leena Meren on varatuomarina ihan pakko se tietää. Muut sen tietävät, ja ehkä juuri siksi ohjelma ei herättänyt mediassakaan kovin suurta mielenkiintoa.
***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.
“Yleensä sitä kuria ja järjestystä vaatii ihan tavallinen kansa, ja silloin vedotaan kansan oikeustajuun. Sitä ei oikeasti ole olemassakaan, vaan on vain yksittäisten kansalaisten mielipiteitä.”
Kansan oikeustajusta edellisen hallituksen oikeusministeri Jari Lindström (ps) teetti oikein tutkimuksen Helsingin yliopistolla v. 2015, ja tulos oli juuri tuo. Leena Meren täytyy olla tutkimuksesta tietoinen, mutta mitäpä siitä, näin nämä asiat koetaan ja mitäpä niitä vanhoja tutkimuksia muistelemaan.
Mitään ei ole tapahtunut. Päivänvastoin viherpunahallituksen aikana asiat ottaa takapakkia.
Lainaus Kalevasta:
“Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) aikoo nopeuttaa hallitusohjelmaan kirjattua rangaistusten oikeudenmukaisuuden tarkastelua, kerrotaan Lindströmin kabinetista Ilta-Sanomille. Syynä on lehden mukaan vakavista rikoksista annettujen tuomioiden oikeudenmukaisuudesta noussut julkinen keskustelu, jota on viimeksi käyty Tapanilan raiskaustuomioista.
Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Hallitus aikoo tarkistaa esimerkiksi ensikertalaisuussäännöksiä sekä väkivaltarikosten ja lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tapanilan raiskauksesta kolme nuorta miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä oli vaatinut miehille tuomiota törkeästä raiskauksesta. Kahden epäillyn syytteet hylättiin.”
Ja mitäs Lindström tämän asian hyväksi teki? Ei mitään.
Titteli “oikeus- ja työministeri” on jo sinänsä niin syvä vitsi, että sääliä täytyy ihmistä, jonka selkään tämä taakka sälytettiin.
Ilpolle:
Nykyinen hallitus saattoi juuri lopuun rikoslain uudistuksen seksuaalirikosten osalta. Uudet määritelmät ja rangaistukset tulevat voimaan tammikuun 2023 alusta.
Siinä rangaistukset ovat kauttaaltaan kovemmat kuin ne olivat PersKeKon jäljiltä, ymmärtääkseni siksi että rikosmääritelmiä on tiukennettu.
https://yle.fi/uutiset/3-12599832
Ihmetyttää kerrassaan, mikseivät persut 2015-2017 panneet tikkua ristiin näidenkään asioiden eteen?
Ilpolle tiedoksi sekin yleissivistävä fakta, että oikeus tuomitsee näytön perusteella, ei fiilispohjalta. Valtaosa seksuaalirikoksista tapahtuu piilossa silminnäkijöiltä eikä fyysinen todistusaineisto ole aina yksiselitteistä. Myöskään poliisin kuulustelutaidot eivät ole aina asiallisen tutkinnan vaatimalla tasolla ja juttuja jopa vanhenee pinoon. (Huom, Nykyinen hallitus on LISÄNNYT poliisin resursseja, kun aiemmat LEIKKASIVAT niitä.)
Ilpo, ei ihonväri tee raiskaajaa vaan miessukupuoli. Suomi on pitkään ollut Euroopan vaarallisimpia maita naisille. En millään viitsisi taas viitata Karjalan Naisrauhaan (vuodelta 1316) mutta viittaan silti.
Ettei nyt jäisi yleistä vallalla olevaa mielikuvaa siitä, että seksuaalirikokset ovat vain miesten tekemiä, niin mainittakoon, että Poliisiammattikorkeakoulun tilastossa 2017 poikiin ja miehiin kohdistuneita (ilmoitettuja) raiskauksia ja muita seksuaalirikoksia oli n. 200. Näistäkin osa varmaan miesten tekemiä, mutta eivät naisetkaan aivan puhtaita pulmusia ole. Epäilen, että myös ilmoituskynnys saattaa olla miehille korkea sillä “Miestä ei voi raiskata” (Märta Tikkasen romaani 1975).
Toki nuo luvut ovat vain murto-osa tyttöjen ja naisten vastaavista (3000+), mutta eivät siis koko totuus.
En kiistä etteikö miehiä raiskattaisi, mutta silloinkin tekijät lähes aina ovat miehiä.
Olen maallikko, mutta muistan Suomesta 2 tai 3 tapausta, jolloin nainen on tuomittu raiskauksesta.
Naiselta puuttuvat rikoksen teossa tarpeelliset välineet, joten nämä naiset ovat käyttäneet jotain esinettä. Ainakin yhdessä tapauksessa uhria kidutettiin huumevelan takia; raiskaus ei ollut itsetarkoitus. En tietenkään puolusta enkä vähättele tekoa.
Miesten on vain tehtävä rikosilmoituksia. Voi viedä jonkin aikaa että asenteet muuttuvat. Sen kauemmin mitä pitempään asiasta vaietaan. Rikosilmoituksen teko ei ole sen helpompaa naiselle.
Kyllähän sen huomaa, että ainakin sinun asenteesi tulisi muuttua. Jo pelkästään se väite, että mieheksi syntyneen sukupuoli tarkoittaa ainakin kirjoituksesi perusteella tekemään raiskaajaksi.
Vain pieni kauneusvirhe. Ei miessukupuolikaan tee raiskaajaa. Miehenä hieman loukkaannuin. Raiskaus on yksilöiden tekemä rikos, jonka mahdollistaa fyysinen voimakkuummus.
Muuten kirjoitat asiaa
Jos persujen ohjeilla mentäisiin, niin melkoinen joukko heidän kannattajiaan joutuisi kiven sisään pitkäksi aikaa!
Laitetaan tähän vielä sitaatti oikeusministeriön julkaisemasta tutkimusraportista:
“Kun katsotaan ehdottoman tai ehdollisen vankeustuomion pituutta, niin kansalaiset antoivat lyhempiä rangaistuksia kuin tuomarit. Kansalaiset siis tuomitsivat joissakin rikoksissa keskimäärin ankaramman rangaistuslajin, mutta silloin kun he tuomitsivat ehdotonta tai ehdollista vankeutta, oli vankeuden pituus lyhempi kuin tuomareiden antama.”
Kiusallista luettavaa persujen oikeustajun kannalta, jota ei siis voi yleistää kansalaisten yhteiseksi tahtotilaksi.
Tuo kiinnostava tutkimusraportti löytyy vaikkapa googlaamalla “oikeustajututkimus”.
Minusta on edelleen harmi, että media ei taaskaan perkaa kunnolla tätäkään Perussuomalaisten utopista ulostuloa.
Haastattelua ja artikkelia vain haastattelun ja artikkelin perään.
Olisi mielenkiintoista nähdä kun lööpit viikosta toiseen kiljuisivat kuinka Perussuomalaisten milloin mikäkin vaatimus on täysin huuhaata. Ja tietysti perustellusti.
Ei luulisi olevan vaikeaa kysyä esim. miten tämänkin Perussuomalaiset aikoisivat toteuttaa. Ja mikään kehitysavun ikuinen raha-automaatti ei voi olla hyväksyttävä vastaus, vaan lähteä perkaamaan lisää, että miten konkreettisesti se kehitysavun lakkauttaminen riittää kaikkien asioiden korjaamiseen, mikä Perussuomalaisten mielestä on rikki.
Media on rikki.😥tutkivaa journalismia ei tunnu enää olevan, ja jos onkin niin vain yhteen suuntaan -> hallituksen kampittamiseen.