Mediaseksikästä

– Valitettavasti valiokunnissa tehtävä työ ei usein tunnu olevan sen paremmin lehdistön kuin äänestäjienkään mielestä kovin relevanttia. Se ei ole mediaseksikästä; se on puurtamista.

Näin perusteli perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eroamistaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä. Vaalit painavat päälle, ja suuren oppositiopuolueen puheenjohtajan on keskityttävä puolueensa johtamiseen ja medianäkyvyyden maksimointiin. Hallintovaliokunta käsittelee muun muassa valtion alue- ja paikallishallintoa, alue- ja rakennepolitiikkaa, yleishallintoasioita, valtion henkilöstöpolitiikkaa, poliisi- ja pelastustointa, onnettomuustutkintaa, rajavartiolaitosta, ulkomaalaisasioita sekä kunta- ja kirkollisasioita koskevat lakiesitykset ja laatii niistä mietinnön.

Kuulostaa tosiaan tylsältä puurtamiselta, eikä siitä saa kunnon otsikoita. Kokouksetkaan eivät ole julkisia, joten yleisölle ei voi edes kertoa mitä niissä on puhuttu. Kuitenkin valiokuntatyö on kaikkien poliitikkojen mukaan kaikkein tärkeintä varsinkin silloin, kun heiltä kysytään poissaoloista eduskunnan täysistunnoista.

Näkyvyyttä pitää siis saada, ja sitähän saa vaikkapa tekemällä välikysymyksen. Siinä nykyinen oppositio onkin kunnostautunut, enkä edes viitsi laskea kuinka monta niitä on tehty. Alkusyksystä perussuomalaiset tekivät välikysymyksen energiapolitiikasta ja kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset hoitajapulasta. Yhtä hyvin ne olisivat voineet tehdä välikysymyksen itselleen, sillä perussuomalaisina eduskuntaan valitut siniset olivat vuonna 2017 Sipilän hallituksessa siunaamassa Uniperin oston Fortumille. Samassa hallituksessa kokoomus ja perussuomalaiset jarruttivat hoitajamitoitusta, leikkasivat ammatillisesta koulutuksesta ja ajoivat hoitajia pois alalta lomarahojen kiky-leikkauksella.

Sama kaava jatkuu välikysymyksellä EU:n ennallistamisasetuksesta, josta eduskunnassa keskustellaan tänään. Siitä on saatu jonkinlaisia otsikoita, kun Marinin hallitusta on syytetty kohtalokkaasta virheestä. Suomi jätti tekemättä toissijaisuushuomautuksen. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU:n toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Kansallisilla parlamenteilla on tietty määräaika esittää komissiolle huomautus, jos komission lainsäädäntöaloite on vastoin toissijaisuusperiaatetta. Tämä kuulemma jäi hallitukselta tekemättä, kun pääministeri viivytteli asian käsittelyä peräti kaksitoista viikkoa.

Välikysymyksen tekijöiltä jäi huomaamatta, että toissijaisuushuomautus ei ole hallituksen työkalu, vaan eduskunnan itsensä. Sen voi laittaa vireille kuka tahansa suuren valiokunnan jäsen tai erikoisvaliokunta. Sitä ei ole sidottu hallituksen tai pääministerin toimintaan, vaan eduskunta voi ryhtyä käsittelemään toissijaisuusasiaa täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Eduskunnan ei tarvitse odottaa hallituksen linjauksia.

Välikysymyksen sisältö siis on, että hallitus ei tehnyt eduskunnalle itselleen kuuluvaa päätöstä, jota yksikään välikysymyksen takana olevien puolueiden kansanedustaja ei koskaan edes vaatinut tehtäväksi. He olisivat taas voineet esittää välikysymyksen itselleen.

Itse ennallistamisasetuksesta on liikkunut hyvinkin värikästä tietoa. Suomen metsät kuulemma sosialisoidaan ja museoidaan sotien jälkeiseen aikaan, eikä maanomistajilla ole nokan koputtamista. Hakkuut kielletään, metsäteollisuus kuolee pois ja niin edelleen. Tosiasiassa siihen ei sisälly mitään dramatiikkaa, eikä kyse ole edes pelkästään metsistä, vaan koko luonnon monimuotoisuudesta suot ja vesistöt mukaan lukien. Lukekaa siitä vaikka täältä.

Mutta tärkeintä on uutispöhinän antama mediaseksikkyys. Vaalien alla oppositiopuolueet saavat näkyvyyttä toivoen, että kukaan ei huomaisi välikysymyksen kohdistuneen kysyjien omaan nukkumiseen. Kannatuksensa kanssa kipuileva keskusta näki iltalypsyn paikan ja aina valppaat politiikan toimittajat pääsivät taas spekuloimaan hallituksen hajoamisella.

Tekisi mieli sanoa, että herättäkää minut sitten, kun vaalit ovat ohi.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.