Mistä leikataan?

Suomalaiset haluavat julkisen velkaantumisen kuriin leikkaamalla menoja ja torjumalla veronkorotukset, julistaa EVA:n tutkimus, ja epäilemättä kohta myös uutisotsikot kirkuvat samaa. Jatkuva velkapelottelu nousee tai oikeammin nostetaan väkisin vaalien ykkösaiheeksi, enkä yhtään ihmettelisi, vaikka tv:n vaalikeskustelujen taustalla tikittäisi taas velkakello. Suurimmat leikkaukset lupaava voittaa, mutta kuka häviää?

Sekin selviää samasta tutkimuksesta. Suurin häviäjä ei ole yksikään puolue, vaan kansa, joka kannattaa leikkauksia tietämättä oikein itsekään mistä pitää leikata. Tuossa EVA:n julkaisussa on linkki itse tutkimukseen, ja se kannattaa lukea. Kun ette sitä kuitenkaan viitsi tehdä, niin lukekaa täältä sen lukeneen toimittajan teksti. Leikkauksia haluava suuri enemmistö ei halua leikkauksia ainakaan sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, maanpuolustukseen, opintotukeen, varhaiskasvatukseen, poliisin ja rajavartiolaitoksen rahoitukseen, peruskouluun ja toisen asteen opetukseen.

Sen sijaan kansa haluaa leikata puoluetukea, ministereiden ja heidän avustajiensa määrää sekä eduskunnan rahoitusta. Sitten tulevat valtion virkamiehet, presidentin kanslia, kehitysyhteistyö ja Yleisradio. Näistä leikkaamisella ei ole käytännössä mitään merkitystä. Ainoa merkittävämpi leikkauskohde olisi kehitysyhteistyö, mutta siitä leikkaaminen osuisi kipeästi kotimaiseen vientiteollisuuteen.

Mutta mistä sitten oikeasti leikataan, jos puoluekannatusmittausten mukaan suosituin puolue pääsee muodostamaan hallituksen yhdessä vaikkapa kolmanneksi suosituimman puolueen kanssa? On ihan selvää, että pikkunäpertely ei riitä tai edes ala, vaan käyttöön otetaan iso leikkuri. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on moneen kertaan luvannut leikata työttömyysturvasta, asumistuesta, toimeentulotuesta ja julkisista hankinnoista. Lisäksi leikkauksia on odotettavissa myös koulutukseen, sillä kokoomus vastusti kovasti Marinin hallituksen toteuttamaa oppivelvollisuuden uudistamista.

Terveydenhoitokaan tuskin selviää ilman leikkauksia tai ainakaan ilman määrärahojen uudelleen kohdistamista. Kokoomus on kovasti puhunut yksityisen palvelutuotannon käytön lisäämisestä hoitojonojen purkamiseen ja vastustanut Kela-korvauksen leikkaamista. Marinin hallituksen toteuttama leikkaus yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksiin on mitätön verrattuna Sipilän hallituksen tekemiin leikkauksiin, mutta se on unohdettu sujuvasti. Laitetaan muistin virkistämiseksi tuttu kuva.

Kansan enemmistö siis haluaa leikkauksia, kunhan ne eivät kohdistu sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon, varhaiskasvatukseen, koulutukseen, vanhustenhoitoon, työttömyysturvaan tai maan sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Oikeastaan voi sanoa kansan ajattelevan, että leikata saa kaikilta muilta paitsi minulta. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että juuri näistä kansalaisille tärkeistä asioista tullaan leikkaamaan sitten, jos nykyiset oppositiopuolueet muodostavat hallituksen.

Ehkä uutisarvon nimissä voidaan vähentää muutama avustaja ja yhdistellä ministerinpestejä yhtä järjettömästi kuin Sipilän hallitus yhdisti työ- ja oikeusministerin tehtävät sillä seurauksella, että tehtäviä hoitanut ministeri sairastui. Siitä saadaan näyttäviä uutisia ja voidaan kehua hallinnon keventyneen. Se tosin ei täytä leikkauksia halunneen kansanosan vatsaa, mutta onpahan ainakin leikattu “turhia” kuluja.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä kansan halua leikata sieltä sun täältä ilman mitään järkevää ja kattavaa suunnitelmaa. Kuitenkin sama kansa kannatti koronatukia ja kannattaa nyt puolustusvalmiuden lisäämistä, itärajan aitaa, poliisin määrärahojen lisäämistä, polttoaine- ja energiatukia kaikille, ruuan kuluttajahintojen kompensointia, maataloustukia ja ihan kaikkia tukia, joita joku ehdottaa. Kun kysytään millä kaikki maksetaan, niin vastauksena on leikkaaminen “jostain toisarvoisesta”.

Se toisarvoinen asia on leikkaajasta riippuen monille se ensiarvoinen asia.

Oikeastaan halusin vain taas kerran muistuttaa, että kannattaa miettiä mitä haluaa, sillä se toive voi toteutua ikävällä tavalla. Isävainajani sanoin tyhmien eväät syödään aina ensin.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.