Kyllä kansa ymmärtää

Kansa ymmärtää velkaongelman paremmin kuin pääministeri Sanna Marin, kertoo Iltalehti pääkirjoituksessaan.  Menoleikkauksia on tehtävä, poliittisilta päättäjiltä vaaditaan rohkeutta sanoa mistä voimme luopua ja loputtomasti ei voi syödä enemmän kuin tienaa. Näin Iltalehti jatkaa leikkausvaalien valmistelua ja puhuu kansan suulla vedoten valtiovarainministeriön virkamiesten taloudelliseen katsaukseen, EVA:n teettämään tutkimukseen ja eilisen SDP:n puoluevaltuuston kokouksen laitamilla kuultuun ”hiljaiseen arvosteluun”.

Valtiovarainministeriön taloudellisesta katsauksesta kerroin jo tuoreeltaan ja kummastelin, että virkamiehet näkevät ongelmaksi vain menot, mutta eivät tunnu olevan kiinnostuneita tulojen lisäämisestä. EVA:n teettämä tutkimus paljasti, että kansa ei halua leikkauksia ainakaan sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, maanpuolustukseen, opintotukeen, varhaiskasvatukseen, poliisin ja rajavartiolaitoksen rahoitukseen, peruskouluun ja toisen asteen opetukseen. Sen sijaan kansa haluaa leikata puoluetukea, ministereiden ja heidän avustajiensa määrää sekä eduskunnan rahoitusta. Sitten tulevat valtion virkamiehet, presidentin kanslia, kehitysyhteistyö ja Yleisradio.

Näillä leikkauksilla ei saada taloutta tasapainoon, mutta hallinto niillä kyllä voidaan saada sekaisin. SDP:n kokouksen liepeillä kuullusta hiljaisesta arvostelusta en tiedä mitään, mutta ehkä se oli niin hiljaista, että vain Iltalehden Mika Koskinen sen kuuli.

Näin vaaleista ollaan tekemässä velka- ja leikkausvaalit ihan vuoden 2015 vaalien tapaan. Silloinhan velkakello tikitti studion seinällä ja jokaisessa vaalipaneelissa puhuttiin vain leikkauslistoista. Kukaan ei silloinkaan puhunut valtion tulojen kasvattamisesta, jos lukuun ei oteta jo nytkin kuultuja veronkevennysten dynaamisia vaikutuksia, joita kukaan ei ole koskaan nähnyt missään maassa. Britanniassa nähtiin, että jo pelkkä lupaus suurista veronkevennyksistä rikkaille aiheutti pääministerille pikaeron, ja seuraaja joutui lupaamaan veronkorotuksia.

Mutta vuoden 2015 vaalien jälkeen meillä totisesti leikattiin, ja erityisen paljon leikattiin sosiaalituista, terveydenhoidosta ja koulutuksesta. Kansaneläkeindeksiin sidotut tuet palautettiin vuoden 2014 tasolle ja jäädytettiin koko vaalikaudeksi. Ammatillinen koulutus likipitäen tuhottiin ja terveydenhoito yritettiin yksityistää valtion kustannettavaksi. Työttömille annettiin keppiä ja rikkaille veronkevennyksiä. Sen hallituksen aikana yhdeksän suomalaista kymmenestä köyhtyi ja vain yksi kymmenestä rikastui.

Tätä halutaan uudelleen, mutta en ole ollenkaan varma, että kansan enemmistö sitä haluaa.

Tuosta SDP:n puoluevaltuuston kokouksesta uutisoitiin eilen sen verran, että ainakin Ylen tv-uutisissa kerrottiin Marinin väläytelleen sopeutustoimia. Koko hänen puheestaan nostettiin uutisiin vain yksi asia, joten ehkä kannattaa lukea koko puhe. Marin nosti esille muun muassa hoitovelan purkamisen, koulutusleikkausten korjaamisen ja koulutuksen vahvistamisen sekä kansalaisten ostovoiman turvaamisen myös nousevien kustannusten aikana.

Monien ilmeiseksi pettymykseksi Marin ei luvannut koulutus- ja tukileikkauksia, vaan talouskasvuun, innovaatioiden ja investointien tukemiseen sekä työllisyyden kasvuun perustuvaa talouden tasapainottamista. Hän lupasi myös tiivistää veropohjaa kitkemällä verovälttelyä. Näin tarvittavat tulot voidaan kerätä oikeudenmukaisesti, eikä leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen tai muihin hyvinvointivaltion ytimessä oleviin palveluihin tarvita.

Näiden vastapainoksi oppositiolla on tarjottavana vain se entinen leikkausresepti, jonka vaikutukset moni pienituloinen kyllä muistaa. Silti saamme lukea vaaleihin asti, että itse asiassa kansa haluaa juuri niitä leikkauksia, koska valtiovarainministeriön virkamiehet, EVA ja jotkut nimettömät kuiskijat niin sanovat.

Jos kansa haluaa leikkauksia, niin taidamme ainakin Iltalehden kanssa puhua kokonaan eri kansanosista. Vaaleissa sitten nähdään kumpi osa on suurempi.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.