Piilovaikuttamista

Kuten tiedämme, niin media ei pelkästään kerro asioista ja tapahtumista, vaan samalla se vaikuttaa merkittävästi ihmisten mielipiteisiin. Ja kuten tiedämme, niin kokoomus on luvannut leikata työttömyysturvaa, ja yhdessä perussuomalaisten kanssa se haluaa leikata myös Ylen rahoitusta. Nyt näille leikkauksille pitäisi saada suuren yleisön hyväksyntä, ja siinä osa mediaamme näyttää tekevän parhaansa.

Tänään Ylen aamun Jälkipörssiä alustettiin puhumalla työeläkkeisiin vuoden alussa tulevista jättikorotuksista, ja kuinka ollakaan, niin Helsingin Sanomat oli juuri viime lauantaina kertonut näiden jättikorotusten järjettömyydestä. Ensin luulin juttua mielipidekirjoitukseksi, mutta ei se ole. Se on ihan toimittajan työtä.

Täsmennetään juttua vähän sen pohjalta, mitä Veikko Simpanen kertoi Facebookissa. Indeksikorotus on jälkikäteinen tarkistus reaalisesti jo alentuneeseen ostovoimaan, eikä se lisää ostovoimaa, vaan palauttaa osan kustannusten nousun aiheuttamasta menetyksestä. Vuosina 1962-1976 työeläkkeitä tarkistettiin ansiotasoindeksillä, eli eläkkeiden taso seurasi ansiotason yleistä muutosta. Vuosina 1977-1995 työeläkkeitä tarkistettiin puoliväli-indeksillä, jossa sekä ansiotason että kuluttajahintojen muutos vaikuttivat 50 prosenttia.

Vuodesta 1996 alkaen ansiotaso on vaikuttanut vain 20 prosentin painolla ja kuluttajahinnat 80 prosentin painolla. Tämä on se taitettu eläkeindeksi, jota olen kuullut kirottavan alusta lähtien. Maltillinen inflaatio ja nousseet palkat ovat hidastaneet työeläkkeiden nousua, ja nyt viimeinkin saadaan näkyvä korotus. Tämä tuntuu olevan niin ikävä asia, että Helsingin Sanomat väläyttää jopa indeksileikkauksen mahdollisuutta.

Jälkipörssin keskustelijat eivät innostuneet asiasta, eikä ihme. Vain suunnilleen hullu hallitus päättäisi suututella kaikki työeläkettä saavat, mutta onhan sekin tehty Stubbin hallituksen aikana. Sitäkin halukkaammin jälkipörssiläiset olivat valmiita perumaan hallituksen tekemiä satsauksia tulevaisuuteen. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoi, että toisen asteen maksuttomuudesta, pidennetystä oppivelvollisuudesta ja muista pysyvistä menolisäyksistä olisi ainakin päästävä eroon.

Näin luistaa juttu Ylellä, jonka omaa rahoitusta perussuomalaiset ja kokoomus ovat luvanneet leikata. Tukea leikkauksille näkyy antavan Iltalehti, jonka tutkiva journalisti on närkästynyt siitä, että Yle ei näytä hänelle ohjelma- ja yksikkökohtaisia taloustietoja, kuitteja eikä yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja. Hän on tottunut saamaan kaiken haluamansa tietopyynnöllä, ja jos ei saa, niin silloin kyseessä on salailu.

Toimittaja tietää ja myöntää itsekin, että Yle on osakeyhtiö, eikä sillä ole mitään velvollisuutta antaa näitä tietoja. Yle antaa julkisuuteen huomattavasti tavanomaista osakeyhtiötä laajemmat tiedot, ja normaalien osakeyhtiölain kontrollimekanismien lisäksi Yleä valvoo kansanedustuslaitoksen asettama hallintoneuvosto. Se ei kuitenkaan riitä toimittajalle, vaan hän rupeaa laskemaan keskimääräisiä palkkoja jakamalla kirjanpidon palkkasumman henkilötyövuosilla. Tätä sanotaan meillä tutkivaksi journalismiksi. Yhtä hyvin minä voisin kysyä Iltalehdeltä toimittajalle maksettavan palkan suuruutta, ja kun sitä ei kerrottaisi, niin arvioisin sen itse.

Yle on ylivoimaisesti luotetuin media, joten sen rahoituksen leikkaajat joutuvat tekemään töitä hartiavoimin saadakseen yleisön puolelleen.

Työttömiltä leikkaaminen on paljon helpompaa. Kuten olen ennakoinut, niin nyt rupeaa taas löytymään niitä työtä haluamattomia. Sossu-Tatua ei taideta nähdä, mutta sen sijaan löytyi jo työhakemuksia pilailumielessä tehtaileva työtön, joka ei edes pyri saamaan työpaikkaa. Lisäksi löytyi taas kerran yritys, joka ei millään saa palkattua työntekijöitä.

Tarkempi lukeminen osoittaa, että pilaileva työnhakija on käytännössä erittäin vaikeasti työllistyvä ja jäämässä kohta eläkkeelle. Somen tutkivat kansalaiset puolestaan ehdottivat työvoimapulasta kärsivälle yritykselle pysyvien työsuhteiden ja paremman palkan tarjoamista.

Tällä jutulla halusin taas kerran opettaa mediakriittisyyttä. Ihan tottakin puhumalla voidaan muokata mieliä haluttuun suuntaan, kunhan vain totuudet valikoidaan sopivalla tavalla.

EDIT 13.12.2012 klo 15.25
Muutettu neljättä kappaletta siten, että taitettu indeksi on hidastanut työeläkkeiden nousua, mutta ei alentanut eläkkeitä, kuten ensin annoin ymmärtää.

***

Sopimukseni Apu-lehden kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Siihen asti jatkan entiseen tapaan, mutta juttuja ei enää voi kommentoida itse blogissa. Olen kyllästynyt pyörittämään keskustelupalstaa, jonka moderointi vie suhteettoman paljon aikaa. Mieluummin opettelen olemaan eläkkeellä.