Halpatyömarkkinat

Sisäministeri Petteri Orpo esitti, että turvapaikanhakijoiden työllistämistä pitäisi edistää maksamalla heille pienempää palkkaa kuin muille. Tämän ajatuksen tyrmäsivät nopeasti sekä Timo Soini että STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Samasta työstä on maksettava kaikille sama palkka, sillä palkkajousto aiheuttaa halpatyömarkkinat. Jo aiemmin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli todennut lyhyesti, että tässä asiassa ei ole edes mitään keskusteltavaa.

Suoraselkäistä toimintaa kaikilta Orpon esityksen vastustajilta, mutta selvästikään kukaan heistä ei tunne niin sanotun työllistämisen todellisuutta. Meillä on jo kauan ollut halpatyömarkkinat. Tai oikeammin palkattoman työn markkinat.

Jo viitisentoista vuotta palkaton työ on lisääntynyt koko ajan ja viime vuosina sen määrä on suorastaan räjähtänyt. Yhä suurempi osa TE-palvelujen sivuilla olevista avoimista työpaikoista on palkatonta työtä. Jatkuvasti haetaan vaativiinkin asiantuntijatehtäviin harjoittelijoita tekemään ne työt, joista ennen maksettiin palkkaa. Harjoittelujakson päätyttyä työntekijä heitetään ulos ja korvataan toisella palkattomalla harjoittelijalla.

Palkatonta työtä teetetään monella eri nimellä. Virallisia nimiä ovat työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Niiden lisäksi työnantajat ovat itse kehittäneet työharjoittelun. Työkokeilu järjestetään yhdessä TE-toimiston kanssa eli työvoimaviranomaiset välittävät yrityksiin palkattomia työntekijöitä. Palkattomia harjoittelijoita yritykset värväävät ihan itse ja kehuvat itseään suuriksi työllistäjiksi, vaikka saavat yhteiskunnan kustantaman palkattoman työntekijän.

Kuntouttava työtoiminta on ihan oma lukunsa. Lain mukaan se on alentuneesti työkykyisille tarkoitettua kunnan järjestämää sosiaalipalvelua, mutta käytännössä siitä on muodostunut kuntien, yhdistysten ja säätiöiden palkattoman työvoiman lähde. Täysin työkykyinen pitkäaikaistyötön velvoitetaan palkattomaan työhön sanktioiden uhalla, yhteiskunta maksaa hänelle työmarkkinatuen ja työtoiminnan järjestäjälle maksetaan vielä 10,09 euroa päivässä jokaisesta palkattomasta työntekijästä.

Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä, mutta käytännössä tätä kieltoa on helppo kiertää. Monet säätiöt ja yhdistykset ovat perustaneet yrityksiä, joiden kokoonpanolinjoille ohjaavat suoraan heille annetut palkattomat kuntoutettavat. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata palkkatyötä, mutta kunnat rikkovat tätä kieltoa surutta ja ilman sanktioita. Yhä useammassa kunnassa samaa työtä rinnakkain tekevistä toinen saa TES:n mukaista palkkaa ja toinen työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Meillä siis on jo halpatyömarkkinat, tai oikeammin palkattoman työn markkinat. Orpon esitys olisi tuonut työmarkkinoille kolmannen kastin, joka sijoittuisi TES:n mukaista palkkaa saavien ja palkattomien väliin. Ei tarvise olla kovin vainoharhainen väittääkseen, että ajatuksen tarkoituksena on heikentää ay-liikettä ja romuttaa sopimusten yleissitovuus. Sitten voitaisiin maksaa mitä halutaan tai olla maksamatta mitään.

Orpon esitystä ei tarvitse toteuttaa, vaan myös turvapaikanhakijat voidaan niin sanotusti työllistää nykyisen järjestelmän mukaan ilman palkkaa. Tästä saatiin jo hyvä esimerkki, kun Helsingissä yritetiin saada turvapaikanhakijat palkattomiin lumitöihin katuliikenteen sekaan. Kun se huomattiin vaikeaksi, niin alkoi yleinen päivittely sääntöjen Suomesta, jossa byrokratia estää työllistämisen. Sivuseikaksi jäi, että niistä lumitöistä ei ollut pienintäkään aikomusta maksaa mitään. Ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta.

Ennustan, että lakeja muutetaan jo tämän hallituskauden aikana siten, että kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää myös yrityksissä. Lisäksi palkaton työkokeilu tulee lisääntymään. Jos merkit pitävät paikkansa, niin myös Helsingin yritys kiertää kulukorvauksen maksamista otetaan ihan lailliseksi käytännöksi. Kaikki tämä tapahtuu työllistämisen ja tietenkin kotouttamisen nimissä eikä kukaan puhu palkasta mitään. Ei edes ay-liike, koska sen jäsenkunta saa yhä TES:n mukaista palkkaa.

Ainakin siihen saakka, kunnes heidät korvataan palkattomilla työntekijöillä. Sitten on myöhäistä ja meille on syntynyt uusi yhtenäinen työväestö, joka tekee palkatonta työtä yrityksille ja jonka eläminen kustannetaan yhteiskunnan maksamilla tuilla. Siinä työväestössä ei yksilön alkuperällä ole väliä, vaan samaa palkatonta työtä tekevät rinnakkain niin maahanmuuttajat kuin kantasuomalaisetkin.