Outo signaali

Eilen illalla kirjoitin merkillisestä uutisesta, joka muistutti enemmän mätäkuun juttua kuin uutista. Meille kerrottiin, että työryhmä pohtii hallitusohjelman mukaisesti sosiaalietuuksien poistamista järjestäytyneiltä rikollisilta. Ihan odotetusti tämä on joidenkin mielestä loistoidea, koska mojova lisärangaistus tietysti on aina paikallaan eikä rikoksia pidä suosia. Olen samaa mieltä siitä, että rikoksia ei pidä suosia. Tässä kuitenkin muutamia perussyitä, joiden takia pidän eilistä uutista lievästi sanottuna omituisena.

Työryhmän työ perustuu kuulemma hallitusohjelmaan. Minä löysin sieltä työllä ja tuskalla yhden ainoan asiaan edes etäisesti liittyvän lauseen. Sivulla 28 otsikon Sisäinen turvallisuus alla lukee näin: ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve.”

Sitä jotenkin olettaisi, että tällaisella lauseella tarkoitettaisiin jotain yhteiskunnan kannalta oikeasti vaarallista järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta hallituksella on toinen tulkinta. Sen mielestä järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan parhaiten puuttumalla yksittäisten rikollisten sosiaalietuuksiin.

Koko ajatus on juridisesti heikolla pohjalla. Siinä sekoitettaisiin täydellisesti rikoslainsäädännön mukainen seuraamusjärjestelmä ja sosiaalialan lainsäädäntö. Rikosasiat käsitellään oikeudessa ja vain oikeus määrää seuraamukset. Nähtävästi lakiin pitäisi nyt kirjata tuomioistuimelle oikeus määrätä vaikkapa työttömyyskorvaus menetetyksi, vaikka henkilö olisi työttömyysturvalainsäädännön mukaan siihen oikeutettu. Tämä muistuttaa vähän vuonna 1969 kumottua oheisrangaistusta eli kansalaisluottamuksen menettämistä määräajaksi.

Suunnitelma koskisi vain järjestäytynyttä rikollisuutta. Kuten jo eilen kerron, niin järjestäytyneestä rikollisuudesta on laissa vain yksi maininta RL 6 luvun 5 §:ssä. Sen mukaan rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä on rangaistuksen koventamisperuste. Tätä lainkohtaa sovelletaan erittäin harvoin, koska tällaisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä ei juuri ole. Niitä ei oikeastaan ole missään muualla kuin Aku Ankka-sarjakuvalehdessä ja vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Karhukoplan ainoa tavoite on ryövätä Roopen rahat ja elokuvissa lippalakkipäinen roistojengi istuu tupakansavuisessa kellarissa punomassa juoniaan hyvin pukeutuneen pomon johdolla.

Etuuksia ei siis voitaisi poistaa muilta kuin järjestäytyneiltä rikollisilta. Niitä ei voitaisi poistaa esimerkiksi yksin toimivilta ammattimaisilta myymälävarkailta ja vielä vähemmän satunnaisilta rötöstelijöiltä. Ei pidä unohtaa, että rikoksesta saatu hyöty tuomitaan joka tapauksessa valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamuksista on säädetty RL 10 luvussa ja ammattirikollinen voi menestyä vain siinä tapauksessa, että ei jää kiinni.

Uutisissa haastateltu poliisijohtaja Robin Lardot sanoi, että tarkoituksena olisi antaa signaali. Hän kysyi myös, sallitaanko sellainen, että toinen viranomainen eli poliisi yrittää torjua rikollisuutta ja samaan aikaan toinen taho myötävaikuttaa siihen, että henkilö voi jatkaa rikollista toimintaa. Lardot siis melkein nimeää nämä etuuksien myöntäjät avunantajiksi rikoksiin.

Hallitukselta tuli tosiaan outo signaali tai sitten toimittaja ei osannut kysyä oikeita kysymyksiä.