Haudasta noussut hanke

Guggenheim on oikein malliesimerkki siitä, miten joillekin päättäjille mieluisaa hanketta ajetaan väkisin läpi päättäjien enemmistön ja varsinkin kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Hanke on ”haudattu lopullisesti” moneen kertaan, mutta aina se nousee uudelleen haudastaan elävämpänä kuin koskaan ennen. Onhan näitä zombeja nähty ennenkin, kuten vaikkapa Vuotoksen tekoallashanke. Sekin on ties kuinka montaa kertaa nitistetty ylimmissä oikeusasteissa, mutta aina sitä esitetään uudelleen.

Tällaisia vainajia elvytetään aina saman kaavan mukaan. Asian valmistelu tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja kun on valmista, niin se isketään päättäjien eteen erittäin nopealla aikataululla. Asiaan kuuluu, että hanketta ylistetään ja päättäjiä hoputetaan sanomalla, että tämä loistava tarjous ei toistu ja siihen on tartuttava heti. Toiveena on, että kukaan ei ennätä perehtyä siihen eikä ehdi tutkia esityksen heikkoja kohtia suurennuslasilla.  Guggenheimin uusin suunnitelma esiteltiin tänään ja jo ensi maanantaina kaupunginhallituksen olisi otettava siihen kantaa. Valtuustoon asia on tarkoitus viedä 30. marraskuuta.

Jos kiinnostaa, niin Helsingin kaupungin tiedotteen voi lukea täätä ja Ylen erittäin informatiivinen uutinen löytyy täältä. Minulla pohjoiskarjalaisena ei tietenkään ole sananvaltaa helsinkiläisten hankkeeseen. Sen verran sanon kuitenkin, että Helsingillä näyttää olevan liikaa rahaa, kun sitä riittää monumentin rakentamiseen muutamille nykypäättäjille. Tätä rahan paljoutta on vaikea uskoa, kun on vuosikausia kuunnellut Helsingin päättäjien ja ylimmän virkamiesjohdon valitusta siitä, miten Helsinki valtionosuusjärjestelmällä muka elättää käytännössä koko muuta Suomea ja erityisesti maaseudun pieniä kuntia.

Kun nyt valtionsuudet tulivat puheeksi, niin tuossa Ylen uutisessa huomio kiinnittyy näihin kahteen lauseeseen:

Eniten nyt esittettävä malli poikkeaa aikaisemmista siinä, että valtio ei ole siinä mukana kuin museon toimintaa tukemassa. Museon toimintaa se tukisi vuosittain ennakkopäätöksen mukaan 1,3 miljoonan euron valtionosuudella.

Mitenkäs se nyt näin on? Valtio siis satsaa jossain jo tehdyn päätöksen mukaan vuosittain 1,3 miljoonaa euroa Guggenheimin toimintaan. Miten tällainen päätös yleensä on mahdollinen muuten kuin ensi vuoden osalta? Budjettihan hyväksytään vuosittain. Ja ihan äsken ensi vuoden budjettia esiteltellessään hallitus julisti useammankin ministerin suulla, että Guggenheim ei tule saamaan valtion rahoitusta. On tietysti helppo sanoa, että hallitus ei aio osallistua rakentamiseen, mutta käyttäkustannukset ovat sitten eri asia. Voihan asia näinkin olla.

Mutta mitäpä hallitus luulee kansan miettivät asiasta? Luuleeko hallitus oikeasti, että tavallinen kansalainen viitsii tai ennättää miettiä investoinnin ja käyttökustannusten eroa? Voin kertoa, että ei mieti eikä tarvitsekaan miettiä. Hän miettii, että taas on sanat syöty.

Muun muassa nämä sanat: