Perästä kuuluu

Minä tiedän, että tämä juttu ei kiinnosta monia sellaisiakaan, joita pitäisi kiinnostaa. Tämän pitäisi kiinnostaa jokaisen kunnan jokaista päättäjää, jokaista äänestäjää ja jokaista veronmaksajaa. Sote-uudistus on sellainen asia, josta valtakunnan päättäjät tuntuvat tietävän kaikkein vähiten ja suuri yleisö ohittaa asian huokaisten. Että kaipa ne tietävät ja onhan meille luvattu valinnanvapautta ja kuu taivaalta.

On käymässä niin, että todennäköisesti ainakin Pohjois-Karjalan peruskunnille tulee kahden vuoden kuluttua suolainen lasku. Lukekaapa ensin tämä Kuntalehden Siun Soten budjettia koskeva juttu, niin pysytte kärryillä.

Koko Pohjois-Karjalan yhdistetty perusterveydenhuolto aiotaan siis toteuttaa ensi vuonna peräti 0,7 % halvemmalla kuin mitä kunnat sen tänä vuonna toteuttavat. Lukuun on päästy siten, että kasvuksi on arvoitu 1,2 % ja siitä on vähennetty kiky-sopimuksen vaikutukset.

Jo tämä laskentakaava kertoo, että tavoite on utopiaa. Perusterveydenhuollon menot ovat vuosien ajan kasvaneet tasaista 4-5 %:n tahtia. Mikään ei oikeuta olettamaan, että näin ei kävisi nytkin. Tämän takia Juuka, Rääkkylä ja Lieksa olisivat olleet valmiita suurempiin maksuosuuksiin. Kaikki muut haluavat uskoa, että iso yksikkö toimii halvemmalla ja että yltiöoptimistinen talousarvio pystytään toteuttamaan.

Jos pystytään, niin hirveän hyvä. Jos ei pystytä, niin kahden vuoden kuluttua peruskuntiin tulee kova lasku. Sopimus on nimittäin sellainen, että kahden ensimmäisen vuoden aikana ei kuntiin tule lisälaskua, vaikka talousarvio ylittyisikin. Kunnat ojentavat kuntayhtymälle säkillisen rahaa ja kuntayhtymä on luvannut, että tällä se hoituu eikä kunnilta tarvita lisää. Mahdollinen alijäämä katetaan kuntayhtymän ottamalla velalla.

Vuoden 2019 alussa sote-palvelut siirtyvät kokonaan valtion rahoitettaviksi ja maakuntahallinnon toteutettaviksi. Ensimmäisen kahden vuoden aikana tehdyt velat eivät kuitenkaan siirry maakuntahallinnon ja valtion vastattaviksi. Ei niistä vastaa kuntayhtymäkään, sillä se puretaan ja velat siirtyvät kuntien vastuulle. Tämä lasku kolahtaa kuntiin kahden vuoden kuluttua ja se on todennäköisesti pienimmissäkin kunnissa miljoonaluokkaa.

Kuntayhtymän valtuusto otti melkoisen riskin hyväksyessään tällaisen budjetin. Jo alle vuoden kuluttua nähdään miten tässä tulee käymään. Jos talousarviossa aiotaan tosissaan pysyä, niin jostain on leikattava. Jos talousarvio ylitetään, niin kuntien tulevaisuudessa maksettavaksi otetaan velkaa.

Kirjoitin tämän jutun varmuuden vuoksi. Kun kuntien päättäjät loppuvuodesta 2018 kauhistelevat “yllätyksenä” tulevaa miljoonalaskua, niin saanpahan sanoa, että mitäs minä sanoin.