Lisää hikipajoja

Viimeksi kirjoitin kotimaisista hikipajoista, joissa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tekevät palkatonta työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä säätiö kerää voitot. Asiasta kirjoitti myös Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry:n puheenjohtaja Kari Laurila omaan blogiinsa.

Tämä palkaton työ tulee ensi vuonna lisääntymään räjähdysmäisesti ja syynä siihen on tulossa oleva lakimuutos. Tällä hetkellä kuntouttavaan työtoimintaan voidaan määrätä jokainen 500 päivää työttömänä ollut. Alle 25-vuotiailla työttömyysaika on paljon lyhempi. Ensi vuoden alussa työttömyysaika 25 vuotta täyttäneillä lyhenee 300 päivään.

Kunnan velvollisuus on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Jos se ei sitä järjestä, niin se joutuu maksamaan Kelalle ns. sakkomaksuna puolet työttömien saamasta työmarkkinatuesta. Ensi vuoden alusta lähtien kunta joutuu maksamaan sakkona koko työmarkkinatuen määrän.

Tämä tarkoittaa sakkomaksujen yli kaksinkertaistumista. Koko työmarkkinatuen maksaminen nykyisen puolikkaan sijaan kaksinkertaistaa maksut ja työttömyysajan lyhentäminen 200 päivällä tuo lisää maksettavaa.

Miten kunnat sitten reagoivat tähän? Vastaus on ilmiselvä: ne tietenkin järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa. Toiminnalla ei lain mukaan saa korvata palkkatyötä, mutta tästä kiellosta eivät kunnat ole koskaan piitanneet. Kuntouttavana työtoimintana tehdään ihan kaikkea mahdollista toimistotöistä rakennusten purkamiseen. Käykääpä vaikka jututtamassa oman kuntanne puistotyöntekijöitä niin huomaatte, että moni heistä on kuntouttavassa työtoiminnassa.

Kunta itse ei voi järjestää kaikille toimintaa. Tähän saumaan iskevät ja ovat jo iskeneet erilaiset yhdistykset ja säätiöt, joille kunta voi ulkoistaa toiminnan järjestämisen. Samalla kunta ohjaa valtiolta saamansa 10,09 euron suuruisen päivittäisen korvauksen toiminnan järjestäjälle.

Nämä yhdistykset ja varsinkin säätiöt voivat teettää kuntoutettavillaan ihan mitä tahansa työtä. Tästä on hyviä esimerkkejä tuossa Laurilan kirjoituksessa. Voitot kerää järjestäjä ja työntekijä saa vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt jatkuvan palkattomien työntekijöiden virran. Kun työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle laaditaan aktivointisuunnitelma, niin sinne otetaan yleensä automaattisesti kuntouttava työtoiminta yhdeksi vaihtoehdoksi. Jos työvoimavirkailija arvioi että työnhakijalle ei lähiaikoina voida järjestää palkallista työtä, niin kuntouttava työtoiminta on pakko ottaa aktivointisuunnitelmaan.

Periaatteessa aktivointisuunnitelma tehdään yhdessä työnhakijan kanssa, mutta käytännössä laki antaa TE-toimistolle diktaattorin valtuudet.

Nyt joku sanoo, että kunnathan voivat järjestää palkkatuettua työtä. Niin voivat, mutta käytännössä ne eivät sitä tee. Ei kannata  maksaa yhtään palkkaa, kun työntekijöitä saa ilmaiseksi. Lisäksi moni kunta joutuu lomauttamaan omia työntekijöitään. Lomautus estää palkkatuetun työn järjestämisen.

Kun luette lehdestä työpajan perustamisesta omaan kuntaanne, niin se uutinen tarkoittaa työvelvollisuusleirin perustamista.