Laiskat köyhät
Viettävät he päivänsä joutilaisuudessa ja työttöminä, laiskoina ja välinpitämättöminä katsellen heitä ympäröivää siveetöntä alhaisuutta. He näkevät kyllä aineellisen puutteensa, vaan että itse ovat siihen syypäät, sitä harvat heistä huomaa.
Näin kirjoitti Aamulehti vuonna 1884 vaivaistalon asukkaista.
Vuoden 1852 vaivaishoitoasetus vahvisti köyhille oikeuden saada seurakunnilta apua, mutta sen eteen oli tehtävä työtä kykyjen mukaan. Ensisijaisesti apua tarvitsevien oli määrä turvautua lähisukulaisiinsa. Periaatteessa jokaisella oli kuitenkin oikeus jonkinlaiseen elantoon.
Sitten tulivat 1860-luvun suuret nälkävuodet, ja köyhyys lisääntyi räjähdysmäisesti. Samanaikaisesti lisääntyi kritiikki köyhäinhoitoa kohtaan. Varsinkin työkykyisen oikeutta apuun pidettiin suorastaan yhteiskunnalle vaaralliselta. Vuonna 1879 annettiin uusi vaivaishoitoasetus, joka erosi hengeltään voimakkaasti vuoden 1852 asetuksesta.
Asetus korosti jokaisen työhön kykenevän miehen ja naisen velvollisuutta elättää itsensä ja perheensä. Yhteiskunnan tehtävä ei ollut huolehtia työkykyisten toimeentulosta. Uuden ajattelun mukaan köyhyyden katsottiin olevan omaa syytä. Vaivaishoito jaettiin pakolliseen ja harkinnanvaraiseen hoitoon. Kunta oli velvollinen avustamaan vain alaikäisiä, mielenvikaisia, pitkällistä tautia sairastavia sekä vanhuudenheikkoja, jotka olivat vailla toisen huoltovelvollisuutta.
Työkykyisten avustaminen oli kuntien omassa harkinnassa. Heille apua sai antaa vain työtä vastaan. Työtä eli sen ajan sosiaaliturvaa järjestettiin vuokraamalla köyhiä ja vaivaisia yksityisille palkattomaksi työvoimaksi. Kysyntä oli kova työvoimaa vaativassa maatalousyhteiskunnassa, joten palkattomat työntekijät kiinnostivat.
Käytännössä ihmiset myytiin vuosittain huutokaupalla, jolloin kunnalta vähiten elatusrahaa pyytänyt sai itselleen huutolaisen työntekijäksi.
Kuulostaako tutulta? Pitäisi kuulostaa, jos olette vähänkään seuranneet työttömyydestä ja köyhyydestä käytävää keskustelua.
Jos Aamulehden teksti muutettaisiin nykypäivän kirjoitusasuun, niin se voisi olla peräisin miltä tahansa verkon keskustelupalstalta tai jopa poliitikkojen suusta. Keskustelupalstoilla sanotaan, että työttömät makaavat laiskuuttaan kaiket päivät kotisohvalla syrjäytymässä ja litkimässä kaljaa veronmaksajien kustannuksella. Poliitikko sanoo, että työttömiä on aktoivoitava ottamaan vastuuta omasta elämästään antamalla heille mahdollisuus osallistua työelämään.
Suuntana näyttää olevan paluu 130 vuoden takaiseen, jolloin köyhät olivat itse syyllisiä köyhyyteensä ja tarvitsivat valvontaa, kuria ja ennen kaikkea työn moraalisesti ja siveellisesti jalostavaa vaikutusta. Sosiaaliturvaa moititaan liian hyväksi, jolloin on kannattavampaa olla työtön kuin ottaa vastaan huonosti palkattua pätkätyötä. Tosiasiassa sosiaaliturva on niin niin alhainen, että Suomi on saanut siitä useita huomautuksia Euroopan neuvostolta. Silti päivittäin saa lukea jonkun valitusta liian suurista ja laiskottelemaan kannustavista tuista.
Ei riitä, että aktiimallilla pakotetaan ihmisiä ottamaan vastaan muutaman tunnin pätkätöitä, joilla ei elä ja joita ei edes ole kaikille. Suuntaus on, että senkin vähäisen sosiaaliturvan eteen on tehtävä työtä. Tätä tarkoitetaan silloin, kun puhutaan työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta. Pari vuotta sitten puhuttiin vastikkeellisesta ja osallistavasta sosiaaliturvasta.
Ydinsisältö on sama kuin 130 vuotta sitten: Köyhä on itse syyllinen köyhyyteensä.
Tämä ajattelu saa kaikupohjaa niiltä, jotka katsovat olevansa omassa palkkatyössään korvaamattomia. Jonain päivänä ääni kellossa saattaa muuttua, mutta silloin se on myöhäistä.
Kuva: Facebook/Epäluottamusmies
Bernerhän sen sanoi ääneen hallituken muodostuksen jälkeen, että työmarrkkoinoilla pitäisi päästä samaan tilanteeseen kuin sata vuotta sitten.
Neoliberaali politiikka on ollut päälinja jo 31 vuotta riippumatta Berneristä. Piru pääsi irti Suomessa kun rahamarkkinat vapautettiin 1986. Täytyy ihmetellä, miten kansa äänestää vaaleista toiseen noita isänmaanpettureita, vaikka tuottavat valtionyhtiöt myydään, sosiaaliturvaa leikataan ja koulutuskin terveydenhuollon ohella alasajetaan. Eikä valitettavasti sdp tai vasemmistoliitto ole uskottavasti pitäneet vähäosaisten puolta, päinvastoin.
2015 vaalit olivat painajainen. Tutkitusti Maailman epäempaattisimpiin kansoihin kuuluva suomen PisavoittajaKansa äänesti valtaan Suomen pahimmat talousrikolliset ja oligarkit. Monilla rikostuomioitakin ja googlaamalla olisi selvinnyt taustat ja se kenen asiaa ajavat.
Tätä kansaa voi median avittamana kusettaa äärettömästi. Kansa ei osaa hakea tietoa tai ei välitä oikeudenmukaisuudesta, vaan uskovat sokeasti median aivopesukampanjan.
Itkettää tulevaisuus kaikkien taviskansalaisten ja etenkin Suomeen syntyvien vauvojen puolesta.
oikeammassa et voisi olla ! /mc
Fattantarkast… eiku Faktantarkastaja! Eikös siinä Pisavoittajakansassakin ole pa(i)novirhe? Kuuluisi vissiin olla Pissavoittajakansa, heh, kun nääs puhuit muutoin ihan asiaa siitä että tätä kansaa voi median avittamana k u s e t t a a äärettömästi. Niinhän se on.
Toisaalta esim. kokkareiden, persujen ja kepulaisten rikostuomiothan ovat heikäläisille pelkkää meriittiä, kun vaaleissa saavat äänivyöryn (ilmeisesti kaltaisiltaan äänestäjiltä).
Sakun esiintuoma vaivaishuoltoasetus ja 134 vuoden takaisen Aamulehden mielipiteenmuokkauskirjoitus ovat ajankohtaisia yhä. Vaikka Aamulehti ei enää virallisesti olekaan kokoomuksen äänenkannattaja, ovat sen äänenpainot v. 2018 edelleen kuin v. 1918 valkolahtareiden suusta. Palkkaamalla toimitukseen asuntovelallisia kloppeja ammattitaitoisten ja kokeneiden toimittajien sijaan, on varmistettu, että omistajan ääni kuuluu joka käänteessä. Surkeaa.
Aamulehteä kutsuttiin muinoin Tampereella nimellä ”Porvariskansan viimeinen hätähuuto”. Osuva nimitys. Ja ansaittu.
Köyhien, työttömien, sairaiden ja muiden vaivaisten epäasiallinen kohtelu on ollut väärin ennen, ja se on väärin nyt. Se asia ei muutu miksikään, oli sitten vallitsevana neoliberaali markkinakapitalismi tai kommunismi. Aina on olemassa yksilöitä, jotka saavat kicksejä ”heikompien” tölvimisestä. Ehkä heidän motiivinaan on ”Hyökkäys on paras puolustus!” Jos täytyy puolustautua hyökkäämällä vähäväkisten kimppuun, niin sehän kertoo siitä, että hyökkäävillä on edes joitain omantunnon rippeitä jäljellä, koska jollain tasolla tajuavat tehneensä vääryyttä, kohtelemalla epäasiallisesti lähimmäisiään. Hyökkäys (=yritys muokata mielipiteitä köyhiä syyllistävällä tavalla) on siis yritys puolustella omia raukkamaisia tekoja.
Raukkamaisesti toimii myös maamme hallitus sekä tasavallan presidentti, yrittämällä kaikin voimin edistää eriarvoistumista ja tuloerojen kasvua. Se on epäinhimillistä, epäeettistä ja epäisänmaallista.
Kun viime sotien jälkeen Suomea rakennettiin, oli tarkoitus luoda kaikille kansalaisille suotuisat olosuhteet hyvään elämään, tulevaisuuteen ja toivoon. Sodan kokenutta sukupolvea on kiittäminen hyvinvointivaltion perustamisesta ja epäitsekkäästä toiminnasta koko kansan parhaaksi. Tässäkö on nyt siipilöiden ja niiniukkojen kiitos ja syvä kumarrus (=pyllistys) pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle?
Moni veteraani on sanonut, että jos he vain jaksaisivat, he ottaisivat ja heittäisivät nuo heittiöt niskaperseotteella ulos.
Ja toisella kotimaisella: Otta niska kiinni ja heittä ovi ulos! 😉
Oikea meininki 😁
Työttömyys olisi avartava kokemus jokaiselle päättävässä asemassa olevalle. Ei se ole hauska kokemus, mutta voisi muuttaa arvomaailmaa. Kun lähettää työhakemuksen hakemuksen perään, eikä saa vastausta eikä pääse haastatteluun, niin voi miettiä – onko vika minussa, ikärasismissa, hyväveliverkoston puutteessa vai työpaikkojen puutteessa? Ikänsä menestyjänä olleen näyttää olevan vaikea erottaa hyvän onnen merkitys omasta erinomaisuudestaan ja kenties lahjana saamastaan suhdeverkoston avusta. Kyvyttömyys asettua toisen asemaan on ikiaikainen tauti.
Kaikkien rankaiseminen yhden virheestä on puolestaan vallan väärinkäyttöä. Järjestelmän väärinkäyttäjät meillä on aina keskuudessamme, mutta he eivät häviä kaikkia ihmisiä kyykyttämällä.
Paljonkohan muuten presidenttimme arvomaailma muuttui takavuosina kun hän odotteli sähköpylväässä tsunamin ohimenoa?
Muuttui hetkeksi, vaan ihmisen taito ja taipumus on unohtaa ikävät opetukset.
Totta. Mutta evoluutio on toiminut juuri siten, että nähdään tulevaisuususkoisesti eteenpäin, koska vain sillä tavalla selvisi elämässä, hetkestä hetkeen.