Korutonta kertomaa
Kela antoi huhtikuussa kaikkiaan 80 349 henkilölle päätöksen työttömyysturvan määrän alentamisesta, koska he eivät täyttäneet työttömältä vaadittua aktiivisuutta alkuvuoden aikana.
Työttömistä 52,3 prosenttia eli 90 527 henkilöä täytti aktiivisuusehdon.
Työttömyysetuuden alentamispäätöksen saaneista 1 549 haki huhtikuussa perustoimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai tauon jälkeen. Leikkauksen kohteeksi joutuneista 80 000 työttömästä 38,6 prosenttia sai perustoimeentulotukea jo maaliskuussa ennen leikkausta.
Nämä karut tosiasiat kertoo Helsingin Sanomat.
Aktiivimalli on osoittautunut jo ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana täsmälleen sellaiseksi leikkausautomaatiksi kuin pelättiin. Lisäksi se tulee valtiolle kalliiksi. Malli oli huonosti valmisteltu, koska hallitus ylimielisesti oletti voivansa tehdä entiseen tapaan työttömille ihan mitä tahansa kenenkään älähtämättä. Melkein se siinä onnistuikin, sillä media seurasi samaan aikaan eduskunnassa käytyä alkoholikeskustelua herkeämättä. Sekä hallitukselle että medialle tuli yllätyksenä akviivimallia vastustava kansalaisaloite.
Työtöntä siis rangaistaan hänen tukeaan leikkaamalla siitä, että hän ei saa työtä tai ei mahdu työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
Aktiivimallia on kenenkään mahdotonta puolustaa järkiperustein. Sitä ei edes yrittänyt toissailtana A-studioon haastateltavaksi saatu sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, joka pyöritteli asiaa tohtimatta kuitenkaan tunnustaa, että aktiivimalli on täysin epäonnistunut kyhäelmä.
Erityisen epäonnistuneeksi sen tekee työkyvyttömien kohtelu. Aktiivimalli koskee myös niitä käytännössä työkyvyttömiä, jotka ovat käyttäneet sairauspäivärahaoikeuden loppuun, mutta eivät ole päässeet eläkkeelle. Mattila sanoi heidän tilanteeseensa saatavan jonkinlainen ratkaisu ensi syksynä, kun asiaa selvittämään asetettu työryhmä saa esityksensä valmiiksi. Siihen asti heidän tukeaan leikataan. Työryhmä asetettiin vasta äskettäin, sillä hallitus ei ymmärtänyt mallin koskevan myös näitä henkilöitä. Se tuli hallitukselle täysin yllätyksenä.
Hallitus lupasi kehysriihessä tehdä muutoksia aktiivimallin sisältöön ja palkata lisää työvoimaa Te-toimistoihin. Työvoiman palkkaaminen maksaa, ja niin maksavat myös ne työllisyyskurssit, joita Te-toimistot eivät suinkaan järjestä itse, vaan joita ne ostavat alan yrityksiltä. Näille kursseille on tungosta, ja ne auttavat onnekkaita vain yhden tarkastelujakson yli. Seuraavalla jaksolla uhkaa taas leikkuri.
Lisäkustannuksia valtiolle tulee toimeentulotuen kasvasta tarpeesta. Leikkauksen kohteeksi joutuneista 80 000 työttömästä 38,6 prosenttia sai perustoimeentulotukea jo maaliskuussa ennen leikkausta. Leikkauksen kohteiksi joutuneista 1 549 haki huhtikuussa perustoimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai tauon jälkeen. Jatkossa heidän määränsä tulee kasvamaan, sillä kaikki eivät vielä edes tiedä mahdollisuudesta paikata leikkauksen tekemää lovea. Kaikki hakijat eivät tule sitä edes saamaan, sillä toimeentulotukeen vaikuttavat myös perheen muut tulot.
Leikattu tuki on suoraan pois työttömien ostovoimasta, ja sitä kautta lähikaupan kassasta ja kansantalouden kierrosta.
Nyt kun hallitus viilaa aktiivimallia, niin sen kannattaisi teettää laskelmat mallin kokonaiskustanuksista. Se laskelma tulisi osoittamaan, että hyödytön ja pelkkään rankaisemiseen perustuva aktiivimalli on myös erittäin kallis. Se on typerin tämän hallituksen aikaansaannos tähän asti, mutta onhan hallituksella vielä vuosi aikaa tehdä jotain vielä typerämpää.
Kuva: Sira Moksi
Aktiivimalli on täysin järjetön kyhäelmä, joka pitäisi ehdottomasti peruuttaa, koska siitä on enemmän haittaa kuin hyötyjä.
Huomenna yksi mallin pääkätilö eli itse työministerimme on Ylen ykkösaamun vieraana, kannattaa lähettää Ylen verkkosivujen kautta kysymyksiä hänelle. Ei sen puoleen, mitään hyötyähän siitä ei ole mutta ”mukava” kuitenkin nähdä kuinka ”Jarpan” naama alkaa punoittamaan ja alahuuli väpättämään.
Eiköhän sinne valita vain ne helpoimmat ja miellyttävimmät kysymykset. 2 vaikeampaa mutta nekin sieltä helpoimmasta päästä.
Hallituksella tuntuisi olevan jonkinlainen merkantilistinen talouspolitiikka yhdistettynä Ceausescun julkisen talouden romahduttaneen ”valtion velka on maksettava pois” politiikkaan eli tavoitteena on saada mahdollisimman paljon kultaa hallitsijan aarrekammioon. Hallitus ei ollenkaan välitä kansantalouden rahan liikkeistä ja erityisen tietätämätön se on faktasta, että alimmissa tuloluokissa kaikki raha menee kulutukseen ja tästä maksetaan erilaisia passiivisia veroja kuten valmistevero ja alv. Kansalaiset, lukuunottamatta poliitikkoja ja korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, ovat hallitukselle vain tuottamattomia yksilöitä, vaikka juuri kulutus pitää rahan kiertokulkua yllä.
Merkantilismista ja kultakannasta on kuitenkin luovuttu ja melko hyvistä syistä ja Romanian diktaattori katosi myös historian roskakoriin.
Valtiokonttorin ”Lainanotto ja kassanhallinto” csivu kertoo, että valtio ottaa v. 2018 lisää lainaa vähän yli kolme miljardia entisten lainojen päälle. Siis lainaa ei makseta pois, vaan se lisääntyy 3,079 miljardia.