Kauheeta kommunismia
-Yäk! Koulumatikka ja kalanmaxaöljy on kauheeta kommunismia. Et kai sä jätkä vaan oo kommunismia?
Näin vastasi toimittaja Hissi Jumangalle eräs nuori Mauri Kunnaksen legendaarisessa sarjakuvassa Nyrok City vuonna 1978. Vastaus kuvasti humoristisesti omaa aikaansa, jolloin kaikki vähänkään vasemmalle kallellaan oleva tai sellaiseksi koettu tuomittiin kommunismiksi sen kummemmin miettimättä.
Ei ajattelu ole muuttunut yhtään, vaan sitä itse asiassa lietsotaan lisää. Jos unohdetaan tuo kommunismi, niin nykyisin kaikki köyhien ja heikommassa asemassa olevien elämään esitetyt parannukset tuomitaan edesvastuuttomaksi populismiksi ja holtittomaksi taloudenpidoksi, kerta kaikkiaan joutavaksi ja äänestäjien suosiota kalastelevaksi politikoinniksi. Sen sijaan leikkaukset, hyvätuloisille annettavat verohuojennukset, suorat yritystuet ja hyvinvointivalion alasajo ovat järkevää ja vastuullista, täysin epäpoliittista taloudenhoitoa. Ajatelkaa tulevia sukupolvia, sanovat koulutuksesta leikkaajat. Ajatelkaa hyvinvointivaltion kestävyyttä, sanovat köyhien tuista leikkaajat.
Tämä nähtiin selvääkin selvemmin vappuna, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti pienimpiin eläkkeisiin sadan euron korotusta vaiheittain useamman vuoden aikana. Tarvittavan rahoituksenkin saamisen veropohjaa laajentamalla hän selitti, mutta sitä ei enää joudettu kuuntelemaan. Oli liian kiire tuomita esitys täysin holtittomaksi ja mahdottomia maksavaksi. Taas on demari toisten taskulla, tuhoaa hyvinvointivaltion ja näännyttää tulevat sukupolvet velkataakan alle.
Tämän hallituksen aikana on leikattu perusturvasta, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, opintorahasta, lääkekorvauksista, varhaiskasvatuksesta, peruskouluista, ammatillisesta koulutuksesta, tutkimuksesta, korkeakouluista ja kulttuurilaitoksista. Puolet työttömistä huomasi perustoimeentulonsa leikkautuneen aktiivimallilla. Hallitus aikoo heikentää nuorien ja määräaikaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.
Sen sijaan elinkeinoelämänkin tarpeettomiksi ja jopa haitallisiksi kokemia yritystukia ei ole pystytty leikkaamaan. Hyvätuloisia on suosittu veronkevennyksillä, ja lisää kevennyksiä suunnitellaan mm. metsien suuromistajille ja varakkaille perijöille.
Näitä päätöksiä ei saa pitää poliittisina, sillä ne ovat sitä järkevää ja epäpoliittista taloudenhoitoa, jolla hyvinvointivaltio säilytetään. Ikävintä on, että niin monet uskovat tätä uskottelua ja toistavat sitä sen kummemmin miettimättä.
Ei asiaa tarvitse edes kovin syvällisesti miettiä tajutakseen kaiken päätöksenteon olevan poliittista ja ideologista. Oikeistopuolueet jakavat etuuksia lähinnä rahoittajilleen ja suurituloisille äänestäjilleen. Ilman jäävät ne höynäytetyt ja itseään pettävät, jotka kuvittelevat tulevansa hyväosaisiksi äänestämällä näitä puolueita. Näillä puolueilla ei ole mitään estoja luvata yhtä ja tehdä täsmälleen päinvastaista.
Jo vuosia sitten toivoin politiikkaa takaisin politiikkaan. Nyt sitä on sinne saatu, mutta ikävä kyllä kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet nykyhallituksen leikkaus- ja kyykytyslinjan olevan politiikkaa raaimmillaan. Se politiikka perustuu siihen vanhaan totuuteen, että oikeistolaisesti ajattelevat haluavat syödä itse koko saaliin, ja vasemmistolaisesti ajattelevat haluavat jakaa vähän niillekin, jotka eivät itse pysty saalistamaan tai joilla vain ei ole saalistusonnea.
Mutta se heikoimmille antaminenhan on sitä politiikkaa ja kauheaa kommunismia.
Politiikka on suomeksi yhteisten asioiden hoitamista. Paino ei ole ollut enää aikoihin sanalla yhteisten. Hallitukset ovat ottaneet hoitaakseen (rahoittaakseen) asioita jotka eivät valtion tehtäviin kuulu eivätkä ole (perustuslaissa) määritelty. Tekevät siis juuri päinvastoin, leikataan valtiolle kuuluvista tehtävistä ja rahoitetaan jotain muuta.
Itse saan helposti tehtyä budjettiin viiden- kuuden miljardin leikkaukset puuttumatta valtiolle kuuluviin tehtäviin. Niitä voitaisiin jopa ”uudistaa”, rahoittaa lisää, eikä ”kestävyysvajeesta” olisi tietoakaan. Mutta, siinä kävisi kyllä niin, että nämä uuslipilaarit joutuisivat oikeasti sinne missä sanovat mukamas olevansa, markkinavoimien armoille. Ja kuten nähty ja kuultu on, eivät siellä pärjäisi ilman ”valtion leveitä hartioita”, veronmaksajien tukea.
YLE näytti uutisoivan vähän asiaakin, tosin kyselyn tuloksena. ”Yritykset tylyinä aktiivimallista: Tarpeeton temppulista ja hyöty tasan nolla.” No jokainen täysipäinen tuon kyllä jo tiesikin.
Yle ja koko joukko muitakin medioita pitäisi valjastaa oikeaan tutkivaan journalismiin. Gallupkiimaa
kyllä pukkaa tuuteista viikon välein. Desimaalin kymmenesosia äimistellään ja spekuloidaan valta-
kanavilla lähes viikottain. Siihen tuntuu toimittajia riittävän.
Pitää pureutua ohjelmiin, tavoitteisiin- aikaansaannoksiin terhakammin. Kansalle tulee tarjota
tietoa ja taustoja- ei propagandaa.
Ei tule tapahtumaan uuden toimitusjohtajan alaisuudessa.