Hallituksen perintö

Tämän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on ollut työllisyysasteen nostaminen, ja sitä on toteutettu heikentämällä työttömien perusturvaa, selviää THL:n raportista. Työttömiä on patistettu töihin indeksijäädytyksillä, työttömyysetuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehdyillä leikkauksilla sekä aktiivimallin tukileikkurilla.

Indeksijäädytys on salakavala temppu, jonka tämä hallitus on tehnyt joka syksy. Jäädytys koskee kansaneläkettä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Sellaisia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Aktiivimalli on varta vasten suunniteltu leikkuriksi. Jo hallituksen esityksessä aktiivimalliksi todettiin, että jos malli ei lisää työllistymistä, niin joka tapauksessa se säästää työttömyysturvan menoja. Niin totisesti on tehnyt, sillä raportin mukaan peräti noin 40 prosenttia työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajista sai viime vuoden lopussa aktiivimallin leikkaamaa tukea.

Eikä siinä vielä kaikki, sanoisi mainosmies. Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut edellisestä vuosien 2013–2017 arvioinnista 40 000:lla 510 000 henkeen. Vuosituloistaan yli 90 prosenttia pelkästä perusturvasta saavien määrä on samana aikana kasvanut 30 000:lla 250 000 henkeen.

Hallitus on siis onnistunut säästämään perusturvaan käytettäviä rahoja. Samalla valtio on lisännyt toisesta taskusta otettavan rahan määrää, sillä leikkauksia on jouduttu paikkaamaan toimeentulotuella. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on esimerkkitapauksissa kasvanut huomattavasti vuodesta 2015, jopa yli sadalla eurolla kuussa.

Näin säästetään yhtäällä ja lisätään menoja toisaalla. Toimeentulotuesta on tullut pysyvä tuen muoto yhä useammalle, vaikka sen pitäisi olla viimesijainen ja tilapäinen tukimuoto. Kun perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelalle, niin silloinkin käynnistyi yksi leikkuri. Lain mukaan tukea voidaan alentaa tilapäisesti 20-40 prosenttia työstä tai työvoimapoliittisesta palvelusta kieltäytymisen takia. Kunnat käyttivät tätä mahdollisuutta harvoin, mutta Kela teki siitä automaatin. Laki vaatii yhä vieläkin laatimaan tuen alentamisen yhteydessä suunnitelman asiakkaan itsenäisen selvitymisen edistämiseksi, mutta Kela ei tällaista suunnitelmaa tee. Se sysää suunnitelman laatimisen takaisin kunnille.

Keppiä on annettu ihan olan takaa, ja sillä keinolla on köyhdytetty jo valmiiksi köyhiä sekä saatu lisää köyhiä. Pienituloisuusrajan alapuolelle on siirtynyt noin 38 500 uutta ihmistä. Niitä töitä heille ei ole edelleenkään tarjolla. Siinäpä seuraavalle hallitukselle perintöä kerrakseen.