Halla-ahon ikiliikkuja
Lieksa ja Lieksan somalit ovat oppikirjaesimerkki ikiliikkujasta, jollaisena kiintiöpakolaisten sijoittaminen markkinoidaan vastahakoisille kuntalaisille. Valtio korvaa kunnalle pakolaisten sosiaaliturvamenot ensimmäisten kolmen vuoden ajalta. Tänä aikana kunnan kannattaa jakaa heille niin paljon harkinnanvaraisia tukia kuin laki sallii, koska se ei maksa kunnalle mitään, mutta tuet päätyvät paikallisiin kauppoihin ja palveluihin ja osa niistä palautuu veroina kunnan kassaan.
Sosiaalitoimen kautta kierrätettävien tukien lisäksi kuntaan saadaan työttömien maahanmuuttajien avulla pumpattua myös Kelan (eli valtion) suoraan maksamia tukia kuten lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea. Lapsilisät ja työmarkkinatuet päätyvät kulutukseen ja asumistuet kunnan omistamien taloyhtiöiden kassaan.
Näin kirjoittaa kansanedustaja Jussi Halla-aho (PS) uusimmassa blogimerkinnässään Lieksalainen ikiliikkuja.
Tekstissään Halla-aho jatkaa ristiretkeään Lieksan somaleja vastaan eikä ilmeisesti aio hellittää ennen kuin saa aikaan jonkinlaisen sodan. Olkoon niin ja saakoon Halla-aho sotansa jos haluaa, mutta tästä hänen propagandastaan sanon muutaman sanasen. Se nimittäin paljastaa, että Halla-ahon tiedot kunnallistaloudesta ovat heikot tai sitten hän tapansa mukaan luottaa siihen, että hänen kannattajansa ymmärtävät asiasta vielä vähemmän.
Totta on, että valtio korvaa pakolaisille myönnettävät toimeentulotuet ensimmäisen kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen vastuu siirtyy kunnalle. Halla-aho ei taida kuitenkaan tietää, että Lieksan kaltainen köyhä kunta saa ihan kaikille myönnetyistä toimeentulotuista valtionosuutena takaisin puolet. Tämä koskee niin pakolaisia kolmen vuoden jälkeen kuin koko ikänsä Lieksassa asuneitakin.
Tässä valossa Halla-ahon sanoman pitäisi oikeastaa loukata kaikkia toimeentulotukea saavia kantaväestöön kuuluvia. Hekin vievät tukensa paikallisiin kauppoihin ja osa niistä palautuu verotuloina kunnan kassaan. Valtio maksaa puolet tämän ikiliikkujan kuluista.
Kuntatalous on ikiliikkuja. Lieksan kaltainen köyhä kaupunki saa puolet kaikista tuloistaan valtionosuuksina. Valtionosuuksilla tasataan kuntien taloudellisia eroja ja pidetään koko maa asuttuna. Katsotaanpa vähän Lieksan vuoden 2012 tilinpäätöstä:
Tilinpäätöksen kokonaismenot olivat 96 050 000 euroa. Verotuloja kaupunki sai 36 011 000 euroa ja valtionosuuksia melkein saman verran eli 35 294 000 euroa. Koko Lieksa siis elää puoliksi muun Suomen veronmaksajien rahoilla. Niin tekevät kaikki köyhät kunnat.
Toimeentulotukimenot olivat yhteensä 4 954 875 euroa. Summa sisältää sekä maahanmuuttajien että kantaväestön saamat tuet. Alle kolme vuotta kunnassa asuneiden pakolaisten tuet korvasi valtio kokonaan ja muiden tuista se korvasi puolet. Lieksa sai siis valtiolta ainakin kaksi ja puoli miljoonaa euroa toimeentulotuen valtionosuuksia. Halla-ahon logiikan mukaan myös lieksalainen tukea saava kantaväestö loisii valtion kustannuksella.
Menot olivat 96 miljoonaa ja toimeentulotuen osuus niistä alle viisi miljoonaa. Tämä on siis se summa, joka justiinsa kaataa kaupungin talouden, niinkö? Lisäksi se kaataa valtion talouden, koska puolet siitä maksaa valtio, niinkö? Hirveitä olentoja olette, lieksalaiset toimeentulotuen saajat.
Koska jotkut kuntien tilinpäätöksiä mielellään päin seiniä tulkitsevat kuntatalouden omatekoiset ekspertit lukevat myös blogiani, niin tässä heille tutkittavaksi Lieksan vuoden 2012 tilinpäätös. Esittämäni luvut löytyvät sieltä.
Ihan samaa peruslieksalaisten pilkkaamista on tuo aluksi siteeraamani Halla-ahon tekstin toinen kappale. Siitä tarvitsee vain poistaa sana ”maahanmuuttajien”. Ihan samalla tavalla peruslieksalaiset työttömät saavat lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea ja vievät ne kauppaan ja taloyhtiöiden kassaan. Tämä raha tulee suoraan Kelalta (eli valtiolta eli veronmaksajilta).
Halla-ahon propagandan onttous paljastuu taas, vaikka se päällisin puolin vaikuttaa ihan fiksulta tekstiltä. Sen sisältö on kuitenkin vain se, että somaleille ei saa antaa mitään.
Tai sitten hän oikeasti pilkkaa omia työttömiä ja pienituloisia kannattajiaan pitäen heitä kunnallistalouden ikiliikkujan hyödyttöminä osina.
Ja kannattajat hurraavat.
kyllähän se todellisuudessa kaikkia pilkkaa joiden instrumentaalinen ihmisarvo on jotakin muuta kuin töissä käyvä tippainssi. sillä vaan ei saa mediaa, kun mainitsee maahanmuuttaja, alkaa etusivut revetä.
”Verotuloja kaupunki sai 36 011 000 euroa ja valtionosuuksia melkein saman verran eli 35 294 000 euroa. Koko Lieksa siis elää puoliksi muun Suomen veronmaksajien rahoilla. Niin tekevät kaikki köyhät kunnat.”
En jaksa tuota ”hyyssärit sitä ja kriitikot tätä” paskan jauhantaa kommentoida, mutta haluaisin oikaista Sakarin virheellisen käsityksen tuosta Lieksan elättämisestä muun suomen verorahoilla.
Ei se niin ole, että muu suomi elättää Lieksalaisia tai muitakaan kuntia. Täytyisihän sinun ymmärtää asioihin perehtyneenä mistä tuo valtion osuus muodostuu, vai etkö ymmärrä? Noh, jos et sitä tiedä, niin kerron sen kansankielellä:
Valtion kunnille jakama tasaushan perustuu juuri siihen kuinka paljon kunta saa kuntalaistensa verotuloista kerytettyä verotuloja. Koska alueelliset erot palkoissa ovat hyvin suuria, niin valtion tasausjärjestelmällä tätä korjataan niin, että myös Helsingin ulkopuolella säilyisi kunnilla mahdollisuus tuottaa niitä lakisääteisiä palveluita, mitä Helsingissäkin tulee kansalaisille tarjota. Esimerkiksi samaa työtä tekevä ( kirvesmies) saa Helsingissä 4000€ palkkaa/kk ja vastaavasti Lieksassa tuosta samasta työstä kirvesmies saa vain 2500€/kk, niin tietysti myö Helsingin kaupunki saa verotuloja enemmän Lieksaan verrattuna. Tätä eroa kuntien verokertymista valtio tasaa niin, että kunnat Helsingistä- Ivaloon pystyisivät tuottamaan lakisääteiset palvelut. Kysymyksessä ei siis ole ”köyhien” kuntien elättäminen, vaan valtion verotulojen tasaaminen lain mukaan.
Ellei tällaista valtion tasausta olisi olemassa, niin kaikki asuisivat nykyisin Helsingissä, koska kehä-3 ulkopuolella kunnallisveroäyri olisi minimissään 69%.
Kun nyt ruvetaan puhumaan valtionosuuden määritelmästä, niin valtionosuus on valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon säädetty tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeissa olevia kuntien välisiä taloudellisia eroja. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien ja eri palveluiden yksikkökustannusten perusteella.