Toivoton taisto
Politiikan toimittajilla on käsittämättömän suuri valta kirjoittaa mitä haluavat ja muokata sillä tavalla kansan mielipiteitä. Heidän ei tarvitse piitata edes totuudesta, kunhan juttu on edes vähän sinne päin. Näyttää siltä, että he ovat päättäneet kertoa hallituksen epäonnistuvan kaikessa, ja tämän varmistaakseen he kirjoittavat puolitotuuksia ja suoranaisia valheita.
Neljä päivää sitten uutisoitiin Alma-median teettämästä kyselystä, jonka mukaan kansalaisten enemmistö katsoo Rinteen hallituksen pitäneen lupauksensa. Tämä ei tietenkään käy, vaan kansan on oltava väärässä. Niinpä tänään moni lehti julkaisi Uutissuomalaisen Ari Helmisen kolumnin, jonka mukaan hallitus on jättänyt lupaustensa toteuttamisen puolitiehen. Juttu on maksumuurin takana, mutta käyn läpi muutamia pahimpia ylilyöntejä.
Ensimmäinen havainto on, että toimittaja vertaa hallituksen tekoja puolueiden vaalilupauksiin. Näin monelta jää huomaamatta, että yksittäisten puolueiden ennen vaaleja julkaisemat teemat ja lupaukset eivät ole sama asia kuin hallitusohjelma. Politiikan toimittajan pitäisi ihan rehellisyyden nimissä verrata hallituksen muutaman kuukauden aikana tekemiä päätöksiä hallitusohjelmaan, mutta sitten jutulta putoaisi pohja.
Ihan ensimmäisenä mainitaan tietenkin se kuuluisa vappusatanen, joka toimittajan mukaan on kuihtunut kansaneläkkeen osalta 34 euroon ja takuueläkkeen osalta 50 euroon. Korotus onkin siis kuihtumista. Tästä vappusatasesta on muodostunut käsittämätön valhe, jota on toistettu hallituksen muodostamisesta alkaen. Politiikan toimittajat eivät ole tietävinään, että kukaan ei ole koskaan luvannut antaa sitä kerralla.
Antti Rinne sanoi vappupuheessaan 2018 sanatarkasti näin: ”Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin.”
Toimittajat voisivat joskus mennä alkulähteelle ja tarkistaa lupauksen ennen kuin julistavat sen toteuttamisen aloittamisen lupauksen pettämiseksi.
Myös opiskelijat ovat kuulemma pettyneitä, kun opintorahaan ei tullut monen puolueen lupaamaa tasokorotusta, vaan se sidottiin indeksiin. Indeksiin sitominen tuo kuitenkin korotuksen. Perusturvaan eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tulee ensi vuonna 20 euron korotus, mutta tämäkin korotus on lupausten pettämistä. Taas jää kertomatta, että edellinen hallitus ei korottanut näitä tukia, vaan laski niiden reaaliarvoa neljä vuotta kestäneellä indeksijäädytyksellä. Nyt indeksijäädytyksen lopettaminen nostaa näitäkin tukia tuon tulossa olevan 20 euron korotuksen lisäksi.
Tietenkin mukaan mahtuu hoivalaitosten henkilöstömitoitus, jonka kerrotaan taas kerran siirtyvän tulevaisuudessa toteutettavaksi. Jää sanomatta, että laki tulee voimaan jo ensi kesänä ja on sitova. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voi alittaa, jos toimintayksikössä kyetään huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitää kuitenkin olla myös siirtymäaikana vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
Ja niin edelleen. Nykyisin politiikaa seuraava kansalainen joutuu seulomaan politiikan toimittajien jutuista totuuden esiin yhtä tiheällä seulalla kun poliitikkojen puheista. Kun kerrotaan vain osatotuuksia ja vappusatasen osalta valehdellaan, niin kansalle todistetaan sen olevan väärässä. Hallitus on kuin onkin pettänyt lupauksensa, joten te ette voi olla tyytyväisiä.
Arvasin päivän lehtiä ( Keskisuomalainen, HS ym.) silmäillessäni, mikä tulee olemaan tuoreimman blogisi aihe!
Voidaanko näistä enää käyttää ammattinimikettä ´toimittaja´?
Liene voidaan käyttää, jos kerran iltapaskan ”politiikan erikoistoimittaja” nimikkeellä toimivan ei tarvitse edes tietää sitä, että Wikipedian sivuja voi muokkailla kuka tahansa. =)
Tuntuu ko. ammattikunnalla olevan rima maassa nykyisin. 🙁
”Liene voidaan käyttää…”???? Suomen kielen potentiaaliako sinulla nyt on hakusessa?
Potentiaali muodostuu sanoilla ”voitaneen käyttää”. Ei liene DI:lle nämä sijamuodot ihan tuttuja.
Rima näyttä DI:llä olevan olevan aikas matalalla noin muutenkin… 😉
Ehkä hän tarkoitti ”Liene voitaneen käyttää…”. Hyvä että huomasit nostaa tärkeän aiheen esiin kommentissasi.
Kielipoliisi täältä on puuttunutkin.
Lienee -sanaa käytetään vain olla-verbin yhteydessä.
Muut verbit taipuvat potentiaalissa tyyliin: tullee, mennee, voinee ym.
Passiivissa verbin potentiaali kuuluu esim. voitaneen, käytettäneen, ym.
Nämä sijamuotoasiat ovat ihan yleissivistystä, eivät todellakaan mikään kielipoliisiasia.
Kielen ymmärrettävyyden kannalta olisi hyvä osata edes sijamuodot. Jos potentiaalin käyttö on ylivoimaisen vaikeaa, sen voi välttää käyttämällä kiertoilmaisua väitelauseessa apusanojen avulla, kuten esim. ”ehkä” tai ”mahdollisesti”.
Toimitsija olisi joillekin sopivampi nimike, koska sitä työtä eräät toimittajan nimikkettä käyttävät silminnähden tekevät.
Tämänaamuista Aamupostia lukiessani oli pakko hypätä ko. sivun yli. Koska oksetti ”toimittaja” A. Helmisen kurkkup*ska.