Saunapaloja ja pallopeliä

Kuten eilen kerroin, niin perussuomalaisten ahdingon vastapainoksi piti äkkiä löytää se toinen ääripää. Se löytyikin nopeasti, kun esille putkahti vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellingerin perustama Twitter-tili, jonne oli kolme vuotta sitten kirjoitettu uhkauksia. Tästä saunapalosta ennätettiin kohista vuorokausi, mutta tulipalo sammutettiin nopeasti. Li Andersson tuomitsi tekstit jyrkästi, ja nyt Dellinger on ilmoittanut eroavansa tehtävästään.

Näin kannetaan vastuuta ja puututaan törkykirjoituksiin. Samalla pallo heitettiin takaisin perussuomalaisille, joiden sauna roihuaa ilmiliekeissä jatkuvasti, mutta puolue kiistää tulipalon.

Ihan äkkiä muistuu mieleen vaikkapa puolueen etukäteen tekemä päätös estää oman kansanedustajan joutuminen syytteeseen maahanmuuttajien vertaamisesta vieraslajeihin. Toinen puolueen kansanedustaja on sanonut, että Li Anderssonista ei lähde kommunismi kuin saunan takana, ja monet muutkin suoltavat lähes päivittäin rikoksen tunnusmerkistön täyttävää tekstiä. Näin pelkästään kansanedustajat, puolueen muista jäsenistä ja kannattajista puhumattakaan. Niitä puheita ei joko olla huomaavinaan, tai sitten ne ovat vain jonkun erikoisjepen puheita, ja näitä jeppejähän riittää. Pahimmillaan jopa rikostuomiot ovat vain sulka hattuun.

Perussuomalaisilla on tässä pelissä eri säännöt kuin muilla. Kun heidän saunansa palaa, niin siitä ei puhuta saunapalona, vaan korkeintaan kipinöintinä. Muiden saunapaloja he osoittavat sormella kovaan ääneen huutaen. Heidän itsensä ei tarvitse koskaan selitellä mitään, vaan he voivat jatkaa entisellä linjalla. Kun joku muu sanoo jotain sopimatonta, niin juuri perussuomalaiset ovat ensimmäisenä vaatimassa toimenpiteitä tai parkumassa uhrina. Tässä heitä auttaa puolueettomuuteen pyrkivä media, joka uutisoi myös muiden sanomisista. Tämä median puolueettomuus saadaan äkkiä näyttämään puolueellisuudelta ja ajojahdilta, kun tarpeeksi kovaa huudetaan.

Kyllähän tämä peli hämää niitä, jotka haluavat tulla hämätyiksi. Tosiasia nyt kuitenkin on, että vasemmistoliitossa kannettiin vastuu, mutta perussuomalaiset eivät ole siihen koskaan kyenneet. Heidän kannatuksensa perustuu juuri siihen, että he eivät koskaan myönnä omia virheitään, vaan ne ovat aina ajojahtia. Toisten virheet ovat sitten osoitus järjestelmällisestä väkivallasta.

Tämä kaksilla rattailla ajaminen on ärsyttänyt ainakin minua jo kauan, mutta ilmeisesti se tulee jatkumaan. Se nähdään taas sitten, kun joku perussuomalainen kirjoittaa somessa seuraavan kerran saunan taakse viemisestä ilman mitään seuraamuksia. Toiset kantavat vastuun tekemisistään, mutta toiset eivät edes tiedä, mitä vastuunkanto tarkoittaa.