Opposition ongelma

Oppositio on nyt vaikeassa tilanteessa, kun hallituksen ja erityisesti päähallituspuolue SDP:n kannatus on kovassa nousussa. Suosio selittyy hallituksen päivittäisellä näkyvyydellä tiedotusvälineissä ja ennen kaikkea pääministeri Sanna Marinin selkeällä ja rehellisellä johtajuudella. Hän uskaltaa myöntää, että kaikki ei ole mennyt virheettömästi, mutta hänellä on rohkeutta pitää johtajuus hallituksen käsissä vaikeana aikana.

Normaalisti oppositiopuolueet ottaisivat kaiken irti jokaisesta hallituksen päätöksestä, mutta tällaisessa tilanteessa ymmärretään yhteisen edun menevän oman puolueen edun ohi. Lisäksi hallituksen jokaisen toimen vastustaminen antaisi oppositiosta ikävän kuvan yhteishengen murentajana, joten siksikin on viisasta tukea hallitusta kriisin aikana.

Niinpä oppositiolla on aikaa touhuta omiaan. Kokoomus keskittyy koronatilanteeseen, kuten tietysti oikein onkin. Puolueen eduskuntaryhmä lähetti hallitukselle kymmeniä kysymyksiä koronakriisistä, mutta en minä sitä ihmeellisenä pidä. Kansanedustajilla on tiedonsaantioikeus, ja hallitus tietenkin antaa vastaukset. Kysymykset ovat ihan oikeutettuja siksikin, että vaikka osaan olisi jo annettu vastaus, niin ainakin vastaukset nyt saadaan keskitetysti. Uutta tietoa tulee päivittäin niin paljon, että entiset vastaukset jäävät helposti sen jalkoihin.

Perussuomalaisilla näyttää olevan toisenlainen strategia. Virallisesti ja ihan käytännössäkin puolue tukee hallituksen toimia, mutta yksittäiset kansanedustajat näkyvät sooloilevan varsinkin sosiaalisessa mediassa kuka mitäkin. Vaaditaan lisää virustestejä, moititaan suojavarustusten puutteita, arvostellaan virkamiehiä ja tiedottamista. Tätä samaa tekevät tavalliset kansalaisetkin, joten kansanedustajat osallistuvat yleiseen keskusteluun. Ei siinäkään mitään moittimista ole, jos ei kansalaisten hienoista kyllästymistä oteta lukuun.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teki toisin ottamalla kantaa Unkarin tilanteeseen. Siellä pääministeri Viktor Orbán vei koronakriisin varjolla parlamentissa läpi poikkeusvaltuudet, jotka käytännössä mitätöivät parlamentin ja keskittävät vallan pääministerille itselleen. Maasta tuli diktatuuri, sillä poikkeusvaltuuksilla ei ole takarajaa ja käytännössä hallituspuolue voi estää niiden purkamisen.

Halla-aho ei näe tässä demokratian kannalta ongelmaa. Facebook-päivityksessään  hän toteaa Unkarin olevan yhä demokratia, sillä parlamentti voi kumota poikkeusvaltuudet. Pääministeriä tukevan puolueen yksinvalta on vaaleilla vahvistettu, joten demokratian suhteen ei ole ongelmia.

Näinhän se tarkkaan ottaen tietysti onkin, sillä demokratia voi halutessaan lakkauttaa itsensä täysin demokraattisesti tehdyillä päätöksillä. Halla-aholle tämä ei näytä tuottavan ongelmaa sen enempää kuin Unkarissa toteutetut tuomioistuinuudistukset tai sananvapauden rajoituksetkaan. Kuulemma meilläkin voidaan tuomita eri mieltä olevia vankeuteen.

On siinä kuitenkin merkittävä ero. Meillä ei voida tuomita ketään hallituksen arvostelemisesta, vaan ainoastaan rikoslaissa etukäteen määritellyistä rikoksista. Niin lienee Unkarissakin, mutta yksinvaltainen hallitus voi säädättää uusia lakeja, joiden mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa ihan halujen ja tarpeiden mukaan.

En nyt rupea sen syvällisemmin pohtimaan enempää Unkaria kuin Halla-ahon ajatuksiakaan. Tarkoitus oli vain sanoa, että oppositiolla on tällä hetkellä hankala tilanne. Pitää tukea vastustamaansa hallitusta, vaikka tukeminen vahvistaakin hallituksen asemaa. Jotkut käyttävät aikansa hyödyllisesti koottujen kysymysten esittämiseen. Jotkut toiset paljastavat perimmäiset ajatuksensa koko demokratian tarpeellisuudesta.

puheenaiheet politiikka yhteiskunta
Kommentit (64)
  1. Matti Helin
    2.4.2020, 10:01

    Tuosta takarajasta on myös esitetty väite, että se oli koronan päättyminen + 15 pv. Onko tästä tietoa?

    1. Juuri tämän tapaisilla epämääräisyyksillä on helppo herättää luottamusta hyväuskoisten keskuudessa. Mistä tällainen takaraja olisi edes peräisin?

      Ja vaikka sellainen olisikin ollut, niin eiköhän se tuo “poikkeusvaltuutettu” ole riittävän pätevä moisen säännön kumoamaan, ihan vaan “kansan eduksi”.

    2. Eikö se riipu paljon siitä hallituksen tiedottamisesta, että koska tämä kriisi päättyy? Nyt vain tarkastellaan tilanteita ja päätetään poikkeusolojen jatkamisesta tai ei.

    3. Jos tarkoitat Orbánin koronalakia, niin siinä lukee:

      “The decision on the expiry of this law shall be made by the Parliament upon the end of the emergency.”

      https://hungarianspectrum.org/2020/03/21/translation-of-draft-law-on-protecting-against-the-coronavirus/

      1. Matti Helin
        2.4.2020, 10:55

        Tuota tarkoitan, eikä siellä ole (nopealla lukaisulla) mitään sitovaa takarajaa. Eli kiitos, tämä tuli selväksi.Väite löytyy useista persu-keskusteluista.

      2. Google suomensi näin:”Parlamentti tekee päätöksen tämän lain voimassaolon päättymisestä hätätilanteen päättyessä”

        Ilmiselvästi kuitenkin lukee että sen lain päättymisestä tehdään uusi laki eikä että se “koronalaki” päättyy. siis se uusi päätettävä laki voi olla minkälainen vain, joko lakkautaa tai jatkaa tai tehdä siitä pysyvä.

  2. USA:ssa konservatiivit toistivat lausetta ”Duly Elected”. Eli vaaleilla valittu. Sillä
    voidaan perustella ettei presidenttiä saa arvostella.

    Niin USAn konservatiivien, kuin Halla-aionkin ongelma on herra nimeltä Adolf Hitler. Hän oli duly elected ja virallisesti demokraattinen johtaja. Niin oli myös Mussolini ja kaikki muutkin diktaattorit. Jokainen heistä lopetti demokratian heti kun siitä ei enää ollut heille henkilökohtaista hyötyä. Unkari on aika hyvä esimerkki että samoilla linjoilla voidaan edelleen mennä.

      1. Natsit voittivat demokraattiset vaalit ja nimittivät Hitlerin kansleriksi. Eli yhtä demokraattinen prosessi kuin miten suomessa päätetään pääministeri. Suoraa kansanvaalia ei siitä paikasta ole kuten ei meilläkään ole pääministerin paikasta.

        Siitä eteenpäin asiat menivät vain huonommiksi. Siksi kannattaa vähän katsoa kuka suomessakin päätyy pääministerin pallille.

        1. Lue Shirerin “Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho”.

          Sitten uudellen kommentit noista natsien voittamista “demokraattisista vaaleista”.

          Eli aivan päinvastainen prosessi demokratian kannalta kuin vaalit Suomessa. Vai oletko nähnyt kuolemanpartioiden riehuvan kaduilla.

        2. Petri Sakkinen
          2.4.2020, 13:15

          Eivät voittaneet demokraattisia vaaleja; vasta kun demokratia oli lakkautettu, saivat äänienemmistön. Ihan alkeishistoriaa.

        3. Natsipuolue sai aikanaan muistaakseni 34% äänistä, eli mitenkään ylivoimainen enemmistö (yli 50%) ei ollut kyseessä.

          Lisäksi muut puolueet kiellettiin, eli käytännössä “demokratia” oli yksipuoluejärjestelmä.

          Ja: Hitleriä ei valittu millään äänestyksellä, vaan nimitettiinlainsäädännöllisesti valtakunnankansleriksi Hindenburgin kuoleman jälkeen. Eli käytännössä Hitler nimitti itse itsensä valtion johtajaksi.

          Ihan vaan että oikaistaan muutama asiavirhe.

      2. Kysymys on siitä, että muodollisesti Hitler nousi valtaan hyvinkin lainmukaisesti. Poikkeustilalainsäädäntö äänestettiin voimaan jotakuinkin ilman mitään ratkaisevaa ulkoparlamentaarista painostusta. Normi-oikeisto näki järkeväksi kannattaa poikkeustilan käyttöönottoa – ja sitten oli myöhäistä katua.

    1. Mussolini marssitti 30 000 mustapaitaa Roomaan 1922. Istuva pääministeri Luigi Facta pyysi kuninkaalta lupaa asettaa maa armeijan valvontaan ja hätätilaan fasistien vallankaappauksen torjumiseksi. Kuningas ei myöntynyt pyyntöön. Pääministeri erosi, ja kuningas nimitti pääministeriksi Mussolinin. Jouluaattona 1925 Mussolini kohotti itsensä pääministeristä valtionpäämieheksi. Kansalta ei kysytty.

      Hitler nousi kansleriksi Franz von Papenin johtamien konservatiivien ja presidentti Hindenburgin nimittämänä. Kun Hindenburg kuoli, ylensi Hitler itsensä Führeriksi, valtakunnanjohajaksi, joka ei enää vastannut parlamentille vaan kuninkaalle. Kansalta ei kysytty.

      Molemmissa näissä tapauksissa diktatuuri mahdollistettiin poliittisilla lehmänkaupoilla. Diktatuuri alkoi ja lujittui poliittisilla murhilla.

      1. Toisin sanoen, konservatiiviset herrat luulivat että Hitler ja SA-joukot saadaan kesytetyksi aisoihin päästämällä hänet hallitusvastuuseen, lue: pääministeriksi.

        Tätähän Onkel Adi sitten käytti hyväkseen. Seuraukset tiedetään…

      2. Pitäisi lukea seuraavaa (lause meni väärään kappaleeseen):

        Mussolini kohotti itsensä pääministeristä valtionpäämieheksi, joka ei enää vastannut parlamentille, vaan kuninkaalle.

        Kun Hindenburg kuoli, ylensi Hitler itsensä Führeriksi, valtakunnanjohtajaksi.

Kommentointi suljettu.