Saatiin mitä tilattiin

Perustulosta ei saatu kaksi vuotta kestäneen kokeilun aikana selville juuri mitään, kertoo Yle perustulokokeilun lopullisista tuloksista. Kokeiluun valitut pitkäaikaistyöttömät eivät työllistyneet sen aikana, ja lisäksi aktiivimallikin sekoitti kokeilua. Ihan sivumennen sanoen aktiivimallin kerrotaan tässäkin jutussa tarkoittaneen aktiivista työnhakua, vaikka se oikeasti tarkoitti työn saamista, mutta se on sivuseikka. Kaikki eivät koskaan oppineet tuntemaan aktiivimallin sisältöä.

Ainoa selville saatu vaikutus oli perustulokokeiluun osallistuneiden hyvinvoinnin paraneminen. Perustuloa saaneet olivat elämäänsä tyytyväisempiä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Erityisesti masennuksen kokemisessa ero oli merkittävä. Tätä kokemusta ei kannata yhtään vähätellä, vaikka sen olisi jokainen työttömien elämää tunteva osannut kertoa ilman kokeiluakin.

Miksi kokeilu sitten lässähti? Se lässähti siksi, että niin oli tarkoituskin. Kokeiluun otettiin mukaan vain pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on muutenkin vaikeinta. Näin saatiin todistettua, että työttömät ottavat mielellään vastaan ilmaista rahaa, mutta eivät haluakaan työllistyä. Tämähän oli Sipilän hallituksen aikana jatkuvasti julistettu totuus, johon aktiivimallikin perustui.

Ei vika ole työttömissä, vaan kokeilun toteuttamisessa, sanoi kokeilua seurannut Kelan entinen yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas jo joulukuussa 2018. Budjetti oli liian pieni, otanta liian suppea, koordinaatio ei toiminut ja toteutus tapahtui liian lyhyellä suunnitteluajalla. Arpomalla valittiin 2 000 pitkäaikaistyötöntä, joille perustuloa ruvettiin maksamaan, siinä kaikki. Mukana ei ollut veromallia, jolla olisi voitu testata perustulon vaikutusta vaikkapa pätkätyötä tekeviin ja freelancereihin.

Otettiin mukaan vain niitä, joiden työllistyminen on muutenkin vaikeinta. Kun työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole kaikille, niin ei niitä löydy yhtään sen helpommin perustuloa saaville kuin jatkuvasti byrokratian kanssa painivillekaan. Erona on vain se, että kokeilussa mukana olevien hyvinvointi parani. Heidän elämänsä helpottui, kun heidän ei tarvinnut koko ajan työnhaun lisäksi miettiä mahdollisten lyhyiden työkeikkojen vaikutusta tukiin. Totuushan on, että parin päivän pätkätyö saattaa sotkea tukea saavan työttömän talouden kuukausiksi, kun tukien maksaminen katkaistaan viranomaisselvitysten ajaksi.

Kokeiluun osallistuneiden ei tarvinnut murehtia tätä asiaa. Heidän elämänsä oli turvatumpaa, kun perustulo antoi taloudellista varmuutta jatkuvan epävarmuuden sijaan. Rahaa he eivät saaneet sen enempää kuin ennenkään, sillä perustulo vähennettiin heidän työttömyysturvastaan.

Kokeilulla siis todistettiin, että pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on vaikeaa. Tämän asian olisi pitänyt olla tiedossa ilman kokeiluakin. Todistettiin myös, että perustulolla hyvinvointi parani. Tämäkin asia oli itsestään selvä. Johtopäätös lässähtäneestä kokeilusta on, että työtön ei saa voida hyvin, vaan hänen pitää kärsiä. Siksi Suomen kansainvälistä mainetta hyvinvointivaltiona kirkastanut kokeilu voidaan todeta tehottomaksi.

Kun kokeilun haluttu tulos on etukäteen tiedossa, niin kokeilu on helppo järjestää niin, että se toteutuu.

puheenaiheet yhteiskunta tyoelama politiikka
Kommentit (77)
  1. äimänkäki
    8.5.2020, 10:07

    Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi syödä. Paino on sanalla sinun.

  2. Kokeilulla siis todistettiin, että pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on vaikeaa.

    Riippuu mitä ”työllistämisellä” tarkoitetaan. Yleisessä mielipiteessä se taitaa merkitä ilmaista työtä sosiaaliturvaa vastaan, palveluspakkoa.

    Yritykset eivät ota töihin työsuhteeseen palkalla pitkäaikaistyötöntä edes ilmaiseksi tai rahalla lahjomalla. Miljoonien yritystuista huolimatta sosiaalinen näkökulma ei paina yhtään mitään, koska aina on helpointa syyttää työtöntä muka palkkauskyvyttömyydestään.

    Artikkelilla haluttiin kirvoittaa tällaisia kommenteja ja tukea kovia asenteita. Sen todistaa jo sekin, että huolimatta lukemattomista yrityksistä korjata maininta aktiivimallista virhettä ei ole juttuun korjattu. Artikkelia on muutoin päivitetty.

    ”Pitkäaikaistyötöntä ei saada töihin edes rahalla. Syy on mitä ilmeisemmin työttömässä, joka on sopeutunut elämään avustuksilla. Ovatko avustukset ja muu tuki liian runsaat?”

    1. ”Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa, jos työtön ei osoittanut aktiivisuutta työnhaussa.”

      Tämä systemaattinen ja sitkeä valehtelu aktiivimallista jatkuu. Kun tekijättömiä tapahtumia ei ole, tällä kertaa valehtelijana on YLE:n jutun sisällöstä vastaava Hanna Eskonen.

      Leikkuri heilahti, vaikka olisi hakenut aktiivisesti töitä 24 tuntia vuorokaudessa,jollei onnistunut työllistymään. Sillä ei ollut mitään tekemistä aktiivisuuden kanssa.

      Onko tämä niin jumalattoman vaikea ymmärtää? Vai onko väärän tiedon jatkuva levittäminen jokin yleisesti sovittu käytäntö?

      1. Yleensä jos saku kirjoittaa uutisoinnista, se uutisointi on joko täydennystä johonkin juttuun tai juurikin niin- valetta.
        Niin tälläkin kertaa ja kaikista medioista ylen juttu on valetta. Se on se sana, ei ”väärinymmärtäminen, puolitotuus tai tietämättömyys”.
        Koska ylekin on jatkanut tätä valehtelua kaksi vuotta, epäilen että korjaisivat asiasta uutisointia.
        Olisi epätodennäköista nähdä korjaus ylellä: viimeiset kaksi vuotta olemme valehdelleet aktiivimallista poliitikkojen meille syöttämillä sanoilla emmekä ole käyttäneet edes viittä minuuttia asian tarkistamiseen.

        Hankala edes syyttää toimittajaa tosta. Minun pitäisi jo tietää; joku kirjoittaa aktiivma. taustalla on ideologia, kirjoittajana on toimittaja tietystä organisaatiosta= luvassa valehtelua.
        Minun tässä pitäisi hävetä. En ole oppinut tätä kahdessa vuodessa, siis medialukutaitoa.

      2. Antti Kataja
        8.5.2020, 20:46

        Tämän innoittamana pistin Ylelle tuohon uutiseen oikaisupyynnön aktiivimallin leikkurin toiminnasta, ja se on nyt tänään iltapuolella ainakin jotenkin korjattu lisäämällä määritelmiä siitä kuinka aktiivisuuden voi osoittaa.

      3. Laitoin myös palautetta siitä, mitä aktiiivimallissa on kyse. Kaikkien kannattaisi antaa aina palautetta, kun siihen on tarvetta. Muutoin eivät usko.

        1. Kun tarpeeksi monta ihmistä tekee noin, ne voi luulla, että se on kansanliike!

          Arlo Guthrie Alice’s Restaurant Massacree:

          And the only reason I’m singing you this song now is cause you may know somebody in a similar situation, or you may be in a similar situation, and if you’re in a situation like that there’s only one thing you can do, and that’s walk into the shrink wherever you are, just walk in say

          ”Shrink: You can get anything you want, at Alice’s restaurant.”

          And walk out

          You know, if one person, just one person does it they may think he’s really sick, and they won’t take him. And if two people, two people do it, in harmony, they may think they’re both faggots and they won’t take either of them and three people do it, three, can you imagine, three people walking in, singing a bar of Alice’s Restaurant and walking out. They may think it’s an organization. And can you, can you imagine fifty people a day, I said fifty people a day walking in singin’ a bar of Alice’s Restaurant and walking out. And friends, they may thinks it’s a movement! And that’s what it is, the Alice’s Restaurant Anti-Massacree Movement, and all you got to do to join is sing it the next time it comes around on the guitar, with feeling. So we’ll wait for it to come around on the guitar, here and sing it when it does

          Here it comes:
          You can get anything you want, at Alice’s Restaurant
          You can get anything you want, at Alice’s Restaurant
          Walk right in, it’s around the back
          Just a half a mile from the railroad track
          You can get anything you want, at Alice’s Restaurant

Kommentointi suljettu.