Missä he ovat?
Sanomalehti Karjalaisen mukaan Pohjois-Karjalan työttömyys on kääntynyt laskuuun. Tilastokeskuksen uusin tilasto osoittaa, että työttömiä on 149 vähemmän kuin vuosi sitten eli 11 800. Prosentteina parannus on 0,1 %. Vuosi sitten Pohjois-Karjala oli maan synkintä työttömyysaluetta, mutta nyt Kainuun, Lapin ja Keski-Suomen tilanne on synkempi.
Eipä uskoisi, että tällaisesta kannattaa tehdä uutinen. Tuon verran on työttömiä saattanut vuodessa jo kuollakin, mutta katsotaan virallista selitystä.
Pohjois-Karjalan aktivointiaste on maan paras eli te-palveluiden aktivointitoimien kohteena on 35,8 % työttömistä. Koko maan aktivointiaste on kuutisen prosenttia alempi.
Pohjois-Karjalan työttömät ovat siis kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa tekemässä palkatonta työtä. Niihin päädytään yleensä koulutusfirmojen järjestämien käsipäivän sanomista opettavien himpulapimpula-kurssien kautta ja näillä kursseilla osaa työttömistä pyöritetään jatkuvasti. Osa on kuollut ja osa luopunut turhasta työnhausta ja joutavista kursseista. Tyhjän saa pyytämättäkin.
Suurin hämäys on kuitenkin Tilastokeskuksen käyttämä tilastointitapa. Se perustuu kyselytutkimukseen eli tietyltä määrältä ihmisiä kysytään ovatko he viimeisen neljän viikon aikana hakeneet aktiivisesti töitä. Näin Tilastokeksus kertoo itse tästä tutkimutavasta:
Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.
Tilastokeskus kysyy siis satunnaisesti valituilta 15-74 -vuotiailta heidän työllisyystilanteestaan ja vetää siitä johtopäätöksiä kaikkien työllisyystilanteesta. Tällainen tilasto on vertailukelpoinen vain itsensä kanssa, mutta jostain syystä vain näistä Tilastokeskuksen luvuista uutisoidaan. Ohimennen mainitaan, että tutkimustapa poikkeaa Työ- ja elinkeinoministeriön käyttämästä tavasta.
Sen TEM:n tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä koko maassa 307 000. Lisäystä vuoden takaiseen on 30 000.
tietty sitten kokonaan syrjäytyneet, aktivoitavat jne. eli tuohon saa laskea reilun 200 000 lisää. reilu puoli miljoonaa työtöntä.
Otanta on sinänsä ihan käyttökelpoinen yhteiskuntatutkimuksen menetelmä, yleisesti käytetty. Se mikä tutkimuksessa on ongelmallista on kysymykset ja niiden tulkinta. Muistaakseni se meni niin, että jok on ollut työssä, vaikka vaan pari tuntia kuukauden aikana, ei ole työtön. Toisaalta se, joka ei ole kuukauden aikana hakenut töitä esim. siksi, että töitä ei ole, ei ole myöskään työtön, kun siis ei ole hakenut.
e, m
Vika on todellakin tuossa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen kysymyksen asettelussa eikä niinkään otantaan perustuvassa menetelmässä. Tässä tapauksessa työtön määritellään seuraavasti:
“Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.”
Tilastokeskus myöntää, että piilotyöttömyys on kasvanut viime aikoina merkittävästi kun ihmiset ovat luopuneet aktiivisesta työnhausta. Tällä hetkellä työkkärin tilastot antavatkin uskottavamman kuvan tilanteesta, vaikka niistäkin jäävät esim vajaatyölliset ja ns “aktivoivien toimenpiteiden” piirissä olevat ulkopuolelle. Työvoimatutkimuksen tietoja kuitenkin käytetään yleisesti, koska se on vertailukelpoinen muiden maiden kanssa.
http://tilastokeskus.fi/keruu/tyo/index.html
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html