Mitä on kunnallispolitiikka?
Ylen uusin kannatusmittaus näkyy innostavan toimittajia ja joka alan asiantuntijoita hurjiin visioihin kuntavaalien tuloksesta. Perussuomalaiset rynnivät valtuustoihin ja keskusta suorastaan romahtaa. Suurin voittaja on SDP, joka on nyt kannatusmittauksen ykkönen. Yhteistä näille spekuloijille on, että he eivät tunne sitä varsinaista kuntakenttää isojen kaupunkien ulkopuolella.
Tämä kannatusmittaus poikkeaa aiemmista, sillä nyt ei kysytty suosikkipuoluetta valtakunnallisissa vaaleissa, vaan nimenomaan kuntavaaleissa. Niin pitääkin kysyä, ja olisi oikeastaan pitänyt kysyä jo aikoja sitten. Ehkä silloin olisimme joutuneet lukemaan vähemmän pohdintoja maan hallituksen kaatumisesta keskustan rökäletappion jälkeen. Meillähän yksi puolue on ilmoittanut selkeäksi vaalitavoitteekseen muun muassa maan hallituksen kaatamisen. Muita kuntavaaliteemoja ovat sitten tietenkin maahanmuutto ja EU:n tukipaketti, joista ei myöskään päätetä kunnanvaltuustoissa. Osa mediaakin yrittää koko ajan tehdä kuntavaaleista valtakunnalliset yleisvaalit.
Tämän kampanjoinnin tuloksena valtuustoihin tullaan saamaan jonkin verran kunnan asioista tietämättömiä ja kiinnostumattomia yleisänkyröitä, mutta heitä tulee olemaan vähemmistö. Keskivertoäänestäjä ei ole niin tyhmä kuin jotkut poliitikot, analyytikot ja toimittajat tuntuvat kuvittelevan. Yleensä ottaen äänestäjillä on aika hyvä käsitys kunnassa päätettävistä asioista. Erityisesti sen huomaa juttelemalla ihmisten kanssa vaikkapa vain maskit naamalla kauppareissulla. Puheenaiheiksi nousevat juuri oman kunnan ajankohtaiset asiat, ei hallituspolitiikka eivätkä muut valtakunnalliset asiat.
Milloin kokoontumisrajoituksia meidän kunnassamme päästään purkamaan? Puretaanko vanha koulurakennus vai ei? Miten kunnanjohtajan vaalista tehty valitus vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään? Tällaisia asioita on minulta kysytty tällä viikolla ihan vain kävelylenkin varrella. Kukaan ei ole kysynyt mielipidettäni maahanmuutosta, hallituksen kaatamisesta tai EU:n tukipaketista. Jos kysyy, niin vastaus on, että niistäpä ei meidän valtuustomme päätä.
Kyselytutkimukset eivät äänestä, joten pidän niitä korkeintaan suuntaa antavina. Jokainen kunta on erilainen elinkeino- ja asukasrakenteeltaan, ja jokaisessa kunnassa on omat ajankohtaiset asiansa. Niissä on myös omat kuntapäättäjät ja sellaisiksi halukkaat, jotka pienillä paikkakunnilla ovat monille muutenkin tuttuja. Kuntavaaleissa äänestetään ehkä enemmän henkilöä kuin puoluetta, sillä asiat ratkaisevat. Tai pikemminkin omat poliittiset näkemykset määrittelevät sen listan, jolta oma ehdokas valitaan.
Siksi en usko mihinkään suuriin muutoksiin. Puolueilla on omat ydinkannattajansa, eikä isoja heilahduksia ole odotettavissa. SDP ei saa murskavoittoa, keskusta ei kärsi rökäletappiota eivätkä perussuomalaiset valloita valtuustoja. Valtuustojen voimasuhteet saattavat muuttua jonkin verran, mutta eivät mitenkään dramaattisesti kautta maan. Vaikka niinkin kävisi, niin valtuustoissa päätetään edelleen vain niistä oman kunnan asioista. Miten päivähoito toimii, miten terveyspalvelut toimivat, miten koulutukseen satsataan ja rakennetaanko jokin liikuntapaikka vai ei.
Kunnan asiat ovat tylsiä sille, joka kuvittelee voivansa heilutella maan hallitusta oman kuntansa valtuustossa paasaamalla. Mielenkiintoisia ne ovat sille, joka on kiinnostunut hoitamaan juuri niitä kaikkia lähellä olevia asioita.
Vastaan vielä julkisesti noihin juukalaisia tällä hetkellä kiinnostaviin kysymyksiin. Rajoituksia puretaan heti, kun aluehallintovirasto antaa siihen ohjeet, joita kunnan koronatyöryhmä sitten soveltaa paikkakohtaisesti. Vanha koulu puretaan, sillä siitä on olemassa valtuuston yksimielinen ja lainvoimainen päätös, ja kuntarakennelautakunta on lainvoimaisella päätöksellä myöntänyt purkuluvan. Sen viereen kohta valmistuva kehitysvammaisten asumisyksikkö on suunniteltu ja rakennettu juuri näihin päätöksiin luottaen, ja käyttöönottoluvan saaminen edellyttää vanhan koulurakennuksen purkamista. Kunnanjohtajan vaalista tehty valitus ei tässä vaiheessa vaikuta mitenkään, sillä kunnan päätöksistä on valitusoikeus. Kunnanhallitus antaa hallinto-oikeudelle vastineen ja oikeuden päätös tulee aikanaan. Sitten toimitaan sen mukaisesti.
Edellinen kappale ei kiinnosta ketään muita kuin juukalaisia. Sellaista on kunnallispolitiikka.
Kittilässä ,Vantaalla ja vaikkapa Parikkalassa tärkeät asiat ovat keskenään todella erilaisia. Yhteistyötä tarvitaan käytännön asioissa kuntalaisten parhaaksi.
Silti tuntuu siltä,että joukkoon eksyy oman edun tavoittelijoita ja kaiken vastustajia. En tiedä onko itseä tai kavereita suosiva kaavoituspolitiikka tai sukulaisten suosiminen enää kunnallispolitiikan käytäntöjä.
Ja en ymmärrä, miksi kunnallisvaalit eivät tunnu olevan puoluillekaan ykkösasia. Haluaisin jo nyt tietoa puoleiden ja ehdokkaiden painotuksista ja kärkihankkeista omassa kunnassani.
Uusilla ehdolle asettujilla ei vielä ole mitenkään hyvä käsitys välttämättä siitä miten ja mitä kunnassa hoidetaan puhuttakaan niistä “kärkihankkeista”. Ja ei siellä yksinään kukaan taida päästää päättämään yhtään mistään.
Meidän kunnassa on jo viikon verran pyörinyt politiikka-facessa yhteisesti sovituin säännöin ehdokkaiden itse-esittely, jossa saavat omin sanoin kertoa omista arvoistaan ja tavoitteistaan. Vastaavat kysymyksiin ja moderaattori on valppaana poistamassa asìattomat öyhöttäjät.
Maahanmuutto ei ole minkään muun puolueen kuin PS:n kuntavaaliteemana. Halla-aholla on tästä asiasta vaihtoehtoinen totuus tarjolla.