Mitä nyt taas?

Minua moititaan jatkuvasti siitä, että en kritisoi demareita. Olen aina vastannut, että kyllä kritisoin, kun siihen on aihetta, ja nyt on. Eilen Demokraatti uutisoi Eveliina Heinäluoman ja Mika Karin jättämästä kirjallisesta kysymyksestä, jossa kysytään millä aikataululla hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen EU:n määritelmädirektiivin mahdollistamasta kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamisesta vakavaan rikokseen syyllistyneiltä.

Tästä käytiin vilkasta keskustelua Facebook-ryhmässä Sosialidemokratia Suomessa, ja minä kysyin, millä tavalla nykyistä lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa. En saanut vastausta, joten kysyn nyt uudelleen.

Käsitellessään seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten oleskeluluvan peruuttamista ja karkottamista koskevaa kansalaisaloitetta eduskunnan hallintovaliokunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan lausuman:

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta sekä varmistaa muutoinkin kansalaisten turvallisuuden tunteen, rikosten uhrien ja asianosaisen itsensä oikeusturvan parantamiseksi entistä sujuvammat käsittelyprosessit rikosasioissa sekä antaa hallintovaliokunnalle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista vuoden 2022 syysistuntokauden alkuun mennessä.

Nyt siis kysytään tämän lausuman toteuttamisen perään. Perusteluna on, että  EU:n määritelmädirektiivi mahdollistaa tiettyjen edellytysten täyttyessä pakolaisaseman peruuttamisen ja lakkauttamisen sillä perusteella, että pakolainen on tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Se sanotaan hallintovaliokunnan lausunnossa, joka löytyy täältä.

Minua askarruttava juridinen ongelma on se, että jo nykyisen lain mukaan myös pakolainen voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jos hänen on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin tai jos hän on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Se sanotaan myös hallintovaliokunnan omassa lausunnossa, mutta silti valiokunta vaatii törkeistä rikoksista tuomittujen pakolaisaseman lakkauttamista ja tuomitun karkottamista.

Jos ulkomaalaislakia muutetaan valiokunnan edellyttämällä tavalla, niin lakia tulkitsevat juristit joutuvat miettimään, kumpaa lainkohtaa noudatetaan. Nykyisin laissa olevaa ja ilmeisesti siellä myös pysyvää, jonka mukaan törkeää lievemmästäkin rikoksesta tuomittu voidaan karkottaa, vai sitä uutta, jonka mukaan törkeään rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa?

Keskustelussa puhuttiin myös palautuskiellosta, joka kuulemma on Suomen lainsäädännössä lievempi kuin EU-direktiivi sallii. Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ulkomaalaislain mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Tämä palautuskielto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, eikä sitä voi poistaa lainsäädännöstä muuttamatta kansainvälisiä sopimuksia tai irtautumatta niistä. Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin palautuskieltoon ei ole tarkoitus tehdä muutoksia. Automaattinen pakolaisaseman menettäminen ja karkotus johtaisi väistämättä palautuskiellon rikkomiseen yksittäistapauksissa.

Rupeaa näyttämään siltä, että hallintovaliokunta oli yksimielisesti jättänyt ulkomaalaislain ja oman lausuntonsa lukematta tai ymmärtämättä. Nyt vaadittu EU-määritelmädirektiivin sallima lainsäädäntö ei muuttaisi nykyistä lakia muuten kuin korkeintaan lievempään suuntaan, jos vain törkeistä rikoksista tuomittu pakolainen voitaisiin karkottaa.

Eilen illalla minulle vastattiin tuossa Facebook-ryhmässä, että raiskaukseen tai muuhun törkeään rikokseen syyllistyneen suojelu ei istu yleiseen oikeustajuun. Ei istu, eikä kyse olekaan siitä. Kyse on siitä, että törkeää lievempäänkin rikokseen syyllistynyt pakolainen voidaan jo nyt karkottaa.

Tämän tarinan opetus on, että olen ollut demari lähes 50 vuotta ja juristi yli 30 vuotta. Kun minä kysyn lainsäätäjältä miten hänen mielestään nykyistä lakia pitäisi muuttaa ja mitä se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseen, niin toivoisin saavani poliitikon vastauksen sijaan juridisesti perustellun vastauksen.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka laki
Kommentit (57)
  1. Lauri Koski
    23.2.2021, 11:56

    Heinäluoman ja Karin kysymyksestä tuli mieleen persujen populismi.
    Tunsin lähinna myötähäpeää. Noloa.

    1. salme marttio
      23.2.2021, 12:40

      Eveliina Heinäluoma vastasi asiaa koskevaan kysymykseen seuraavasti:
      ”Seison edelleen kannanottoni takana ja näen muutoksen tekemisen olevan tarpeen.
      Minulle kerrotun perusteella voimassa olevan lainsäädännön mukaan toissijaisen suojelun asemaa ei voida peruuttaa, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen sen jälkeen, kun asema on myönnetty.
      Tämä näkemys on myös kirjattu eduskunnan valiokunnan mietintöön, joka linjasi yksimielisesti muutoksen olevan tarpeen.”

      Mitä Lauri ja Saku sanovat tähän?

      1. Heli Heikkinen
        23.2.2021, 12:49

        En ole Saku, mutta sen tiedän minäkin, että suojeluasema (turvapaikka tai toissijainen suojelu) voidaan peruuttaa, jos suojelun tarve lakkaa. Muuten ei voi, eikä pidäkään voida. Suomessa tehty rikos ei voi johtaa siihen, että tekijä lähetetään kuoleman tai muun epäinhimillisen kohtelun vaaraan.

      2. Sakun vastausta odotellessa: Jos Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen henkilön karkottamisesta mutta tulee siihen tulokseen, että henkilöllä on edelleen tarve kansainväliseen suojeluun, niin ei häntä voi hengenvaaralliseen paikkaan karkottaa (vaikka onkin rötöstellyt Suomessa). Jos Maahanmuuttovirasto toteaa, että suojelun tarvetta ei enää ole, henkilö voidaan karkottaa ja karkotetaankin.

        1. Henkilön ei tarvitse olla syyllistynyt Mihinkään rikolliseen etteikö Migri karkottaisi häntä. Voi olla hyvä työpaikka, kielitaitoa useasta kielestä, myös suomesta mutta väärä nimi. Näitä tapauksia (ihan tuoreita) voi itse etsiä hakukoneella.
          Ja suojelun tarvehan on vain mielipidekysymys migrin työntekijöille.

          1. Turusssa sai kielteisen päätöksen afganistalainen mieshenkilö, jolla oli työpaikka lähihoitajana. Hän oli oppinut suomen kielen ja oleskellut täällä viisi vuotta.
            En ymmärrä, miksi kielteinen päätös annettiin, vaikka hänellä oli työpaikka ja hän osasi suomen kieltä. Hän ei ole ikinä asunut Afganistanissa, vaan pakolaisleireillä.-. Nyt hänet aiotaan karkoittaa Afganistaniin, missä hän pelkää joutuvansa tapetuksi.

      3. sakutimonen
        23.2.2021, 14:01

        Odottelen yhä vastausta siihen, miten esitetty lakimuutos vaikuttaa nykyiseen lakiin, jonka mukaan pakolainenkin voidaan karkottaa jo rikoksesta, josta voi seurata yhden vuoden vankeusrangaistus.

      4. Heinäluoma tarkoittanee oheista kohtaa lausunnosta:
        ”EU:n määritelmädirektiivi (2011/95/EU) on pantu Suomessa kansallisesti täytäntöön 1.7.2014 voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella (422/2014). Saadun selvityksen mukaan voimassa oleva määritelmädirektiivi mahdollistaa kansainvälisen suojeluaseman poistamisen tietyissä tilanteissa rikos- ja turvallisuusperusteella. Suomessa ei ole kuitenkaan direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä otettu tätä mahdollisuutta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin ollen kansainvälisen suojelun asemaa ei voida Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan lakkauttaa tai peruuttaa sillä perusteella, että henkilö on syyllistynyt Suomessa oleskelunsa aikana rikokseen.

        Määritelmädirektiivin 14 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat peruuttaa, lakkauttaa tai jättää uusimatta valtion elimen, tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen pakolaiselle myöntämän aseman, kun a) on perusteltua olettaa, että hän on vaaraksi sen jäsenvaltion turvallisuudelle, jossa hän on; b) hän on yhteiskunnalle vaarallinen kyseisessä jäsenvaltiossa, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Mainittu direktiivin kohta on ollut saman sisältöinen myös aiemmassa direktiivissä. Jäsenvaltiot voivat direktiivin 14 artiklan 5 kohdan mukaan edellä kuvatuissa tilanteissa päättää olla myöntämättä asemaa pakolaiselle, jos tällaista päätöstä ei ole vielä tehty. ”

        Se mitä Saku on yrittänyt vääntää rautalangasta on, että vaikkei asia esiinnykään Suomen lainsäädännössä juuri tuossa muodossa, niin se sisältyy Suomen lainsäädäntöön jopa ankarampana. Näin olen ainakin itse asian ymmärtänyt. Toki tuo määritelmädirektiivi voidaan lainsäädäntöön kirjoittaa, mutta mitään oikeudellista lisäarvoa se ei tuo, korkeintaaan saa jonkun kovakalloisemman uskomaan että se on varmasti lainsäädännösssä. Tökerösti kirjattuna se sitten vaan lieventää nykyistä lainsäädäntöä.

        Perustuslain mukainen kansallinen palautuskielto on taas tiukempi ja oleelliset muutokset rikoksiin syyllistyvien pakolaisten palautuksiin ovat mahdollisia vain muuttamalla perustuslakia. Kukaan ei ole kuitenkaan puhunut perustuslain muuttamisesta.
        ”Geneven pakolaisyleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdan palautuskiellosta poiketen artiklan 2 kohdan mukaan palautus on kuitenkin mahdollinen, jos on perusteltua aihetta olettaa, että pakolainen on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle, tai hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja hän on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa. Perustuslain 9 §:n 4 momentin sisältämä kansallinen palautuskielto on kuitenkin tältä osin tiukempi kuin pakolaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan kielto (HaVM 4/2004 vp — HE 28/2003 vp).”

        Kovasti vaikuttaa siltä, että poliitikot haluavat vain antaa kuvan että tehdään jotain, mutta kuitenkaan noilla teoilla ei olisi mitään oikeaa vaikutusta. Persujen vastalauseen lausumaehdotuksethan olivat puhtaasti omien äänestäjien kalastelua, ymmärtämättömien ymmärtämättömyyden hyväksikäyttöä.

        1. Juuri näin. Tuo Heinäluoman käyttämä termi ”toissijainen suojelu” vaatinee selvennystä.

          Migrin mukaan:

          Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, voidaan turvapaikkahakemuksen perusteella myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Tällöin hakija saa toissijaisen suojeluaseman. Se on määräaikainen, korkeintaan 4 vuotta.

          Lupa voidaan myöntää seuraavista syistä:

          Sinua uhkaa kotimaassasi tai pysyvässä asuinmaassasi kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.

          Et voi palata kotimaahasi tai pysyvään asuinmaahasi joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevasta aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

          Ei se tämän monimutkaisempi asia ole. Yllämainitut kiellot karkoittaa ketään kuolemanvaaraan on kirjattu Suomen lakiin ja niin moneen kansainväliseen sopimukseen, että tämän ”toissijaisen suojelun ” jauhaminen on joko puhdasta tietämättömyyttä tai tahallista tollojen huudattamista.

        2. @AKK
          En ymmärrä tuota perustuslain 9§:ää ja olen muutenkin huonosti kärryillä tästä. Eikö tuo perustuslain 9§ 4 momentti viittaa ulkomaalaislakiin?

          https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P9

          1. ”Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.”

            Tuosta on sitten säädetty ulkomaalaislaissa, joten viittaa.

            En minäkään mikään lakiasiantuntija ole, mutta sen uskallan sanoa että tuo perustuslain pykälä määrittelee sen milloinka ihmisiä ei voida Suomesta missään nimessä palauttaa. Voi olla että jossain muussakin laissa, esim. kansalaisuuslaissa, säädetään jotain juuri tuohon pykälään liittyvää, ehkä muuallakin, mutta ei kuitenkaan sitä kumoten. En tiedä selvensikö, toivottavasti ei ainakaan harhauttanut väärään tulkintaan.

          2. sakutimonen
            24.2.2021, 11:40

            Viittaa, ja siellä säädetään asiasta näin: ”Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.” (147 §)

  2. Voisiko olla niin, että kyseessä ei ollut juridiikka tai politiikka, vaan politikointi. Haluttiin, että Heinäluoma ja Kari kysymyksellään ja mahdollisesti hallitus vastauksellaan pääsevät näyttämään, että ei tässä mitään hyväuskoisia suvakkeja olla, vaan suhtaudutaan vakavasti ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin. Kontekstina vastikään käsitelty kansalaisaloite ja tulevat kuntavaalit.

    1. salme marttio
      23.2.2021, 12:39

      Eveliina Heinäluoma vastasi asiaa koskevaan kysymykseen seuraavasti:
      ”Seison edelleen kannanottoni takana ja näen muutoksen tekemisen olevan tarpeen.
      Minulle kerrotun perusteella voimassa olevan lainsäädännön mukaan toissijaisen suojelun asemaa ei voida peruuttaa, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen sen jälkeen, kun asema on myönnetty.
      Tämä näkemys on myös kirjattu eduskunnan valiokunnan mietintöön, joka linjasi yksimielisesti muutoksen olevan tarpeen.”

      Mitä Saku sanoo tähän?

      1. sakutimonen
        23.2.2021, 14:01

        Odottelen yhä vastausta siihen, miten esitetty lakimuutos vaikuttaa nykyiseen lakiin, jonka mukaan pakolainenkin voidaan karkottaa jo rikoksesta, josta voi seurata yhden vuoden vankeusrangaistus.

Kommentointi suljettu.