Paikkaansa hakeva puolue
Kaikki Päätalonsa lukeneet muistavat hyvin Jokijärven naurunaiheena olleen Kallio-Herkon paikkaansa hakevan uunin. Hirsialustalle muurattu uuni pyrki hojeltumaan milloin minnekin päin hirsien lahotessa, mutta uunimuurari selitti, että ongelmaa ei ole, koska uuni vain hakee paikkaansa.
Nyt meillä näyttää olevan paikkaansa hakeva puolue. Kokoomus ei ole löytänyt paikkaansa oppositiopuolueena ja pyrkii kallistumaan eri suuntiin. Se näkyy selvimmin Helsingin kunnallispolitiikassa, jossa aiemmin kaupunginjohtajan ja nykyisin pormestarin paikka on perinteisesti kuulunut kokoomukselle. Kuntavaalit eivät ole pormestarivaalit, mutta pormestariksi valitaan kuitenkin eniten ääniä saaneen puolueen pormestariehdokkaaksi ilmoittautunut.
Nyt kokoomuksen ehdokas Kirsi Piha kieltäytyi kunniasta lyhyen kampanjan jälkeen, ja puolueen ongelmat tulivat näkyviin. Piha ei paljon selitellyt, mutta osviittaa saatiin jo perjantaina, kun Marja Sannikka grillasi Petteri Orpoa puolueen sisäisistä ristiriidoista. Orpo yritti ottaa puolueettoman erotuomarin roolin Pihan ja valtuutettu Atte Kalevan sosiaalisessa mediassa käymistä riidoista, mutta huonolla menestyksellä.
Piha edustaa arvoliberaalia kokoomusta, kun taas Kaleva kuuluu kohti menneisyyttä matkustavaan siipeen. Tämän kertomiseen riittää yksi kuva Kalevan twiitistä.
Kalevan kanssa samaa suuntausta edustaa muun muassa Wille Rydman, jota ei enää aikoihin ole erottanut perussuomalaisista mitenkään. Sivistysporvarit ja kypäräpapit vetävät köyttä eri suuntiin, ja viime aikoina sivistysporvarit näyttävät antaneen periksi. Houkutus kalastella perussuomalaisten vesillä on suuri, mutta nähtäväksi jää, mitä puolueen hiljaa pysyttelevät äänestäjät sanovat vaaleissa.
Helsingin kunnallispolitiikka ei ole minua kiinnostanut sitten 1990-luvun eikä kaupungin virkamiehenä oikeastaan silloinkaan, mutta nyt kiinnostaa juuri Helsingissä selvimmin näkyvien kokoomuksen vaikeuksien takia. Siellä ratkaistaan puolueen tuleva suunta. Politiikan toimittajat eivät oikein tohdi sanoa ääneen, että kokoomuksen sisälle on vahvistunut perussuomalaisia suuresti muistuttava suuntaus, jossa käytetään jopa perussuomalaisten retoriikkaa. Minusta tämä näyttää paluulta 1930-luvulle, jolloin kokoomus liittoutui IKL:n kanssa ja maksoi siitä vaaleissa kovan hinnan.
Saa nähdä, mihin suuntaan puolue kallistuu ennen kuin asettuu paikoilleen. Kallio-Herkon uuni asettui, kun alla olevat hirret lahosivat lopullisesti. 1930-luvulla lahosi oikeistoradikalismin pohja ja puolueen suunta kääntyi liberaalimpaan suuntaan.
***
Tämä oli vähään aikaan viimeinen selkeästi poliittinen juttuni. Olen itse ehdolla kuntavaaleissa, joten vaaleihin asti en kehu omia enkä moiti muita. Tosin politiikkaahan minun väitetään puhuvan vaikka kirjoittaisin heinän seivästämisestä, mutta minun mielestäni poliittisten päätösten selittäminen ei ole varsinaista politikointia.
Otetaan esimerkki. Eilen puhuttiin kovasti kuntosalien aukiolosta syntyneestä riidasta, jota pidetään yksistään hallituksen sekoiluna. Näin ajateltaessa unohtuu, että hallitus ei anna suoria määräyksiä, vaan ainoastaan suosituksia lain tulkinnasta. Aluehallintovirastot tekevät päätökset itsenäisesti lakia tulkiten, eikä hallitus saa puuttua niiden yksittäisiin päätöksiin. Hallituksen virhe oli kirjoittaa tartuntatautilakiin liian tulkinnanvarainen uusi pykälä.
Suunnilleen tällaisia selittäviä juttuja aion vaaleihin asti kirjoittaa. Tai sitten jotain ihan muuta.
Tuota samaa kokoomuksen hajaannusta edustaa myös Benin “lähtö”. Ilmoitti että tämä jää viimeiseksi kaudeksi eduskunnassa. Hänen migreenistään on puhuttu jo aiemminkin ja masennus johtuu varmaankin nykykokoomuksen kallistumisesta persuihin päin. Sitähän hän ei voi missään tapauksessa hyväksyä.
Ben poltti kaikki arvovaltansa ja uskottavuutensa lähtemällä puhemieheksi Siplilän hallituksen projekteihin. Väylät piti yhtiöitää, kaikki mahdollinen yksityistää, ja yhteistä omaisuutta siirrettiin miljardikaupalla pääministerin suoraan hallintaan, ja pois eduskunnan kontrollista. “Taseet töihin”, ilmeisesti Sipilälle ja kavereille, ei meille muille.
Ben oli tässä täysillä mukana, samoin kuin yrityksessä yksityistää mahdollisumman suuri osa terveydenhuollosta. Takki on nyt tyhjä, eikä valtion toimintojen kaappaus edes onnistunut. Ei ihme että päänsärkyä pukkaa.
Kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän käymistilassa, koska äänestäjät ovat. Kokoomuksen kohdalla tilanne on tosiaan mielenkiintoinen, puolueen kannatusta syö äärikonservatiivinen perussuomalaiset. En ole niin perillä kokoomuksenkaan ideologiasta, että osaisin sanoa miksi Aten kaltainen äärioikea valitsee mieluummin kokoomuksen kuin perussuomalaiset. Ehkä akateeminen Atte vierastaa persujen hieman junttimaista imagoa. Toisaalta, Aten suurin saavutus lienee joutuminen isis- terroristien kaappaamaksi ja tällaisen luulisi persuissa olevan kova sana tai olisi ollut muutama vuosi sitten, kun maahanmuuttoasiat olivat vielä kovinta hottia.
Vaalit lähestyvät ja nehän ovat hyvä mittari kansakunnan tilasta. Politiikasta on tullut identtiteettipolitiikkaa, jossa asiakysymykset jäävät öyhötyksen varjoon. Pakko sanoa, mutta me tarvitsemme kokoomusta. Siis sitä kokoomusta joka edustaa sivistystä, liberaaleja-arvoja ja vahvaa panostusta koulutukseen ja talouteen. Sen sijaan emme tarvitse persujen farmikokoomusta jossa valitsee 30- luvun henki, joka erottelee ihmisiä heidän taloudellisen tuottavuuden, ihon, etnisyyden tai jonkin muun erseestä revityn ominaisuuden mukaan.
Ymmärrän Kirsi Pihan ratkaisun, mutta samaan aikaan olen pahoillani siitä, ettei puolueen johdosta tai sen rivijäsenistä löydy munaa tai munasarjaa vastustamaan Atten kaltaisia öyhöttäjiä. Onnea kokoomuslaisille, valitkaa viisaasti.