Mikä ihmeen maakuntavero?
Meille uutisoidaan, että kiista maakuntaverosta repii hallitusta ja että kuntavaaliehdokkaiden enemmistö vastustaa maakuntaveroa. Itse ajattelin tuota jälkimmäistä uutista tv:stä katsoessani, että kuinkahan moni kansalainen tämänkään uutisen perusteella ymmärtää, mistä maakuntaverossa on kysymys. Ja kuinka moni vaalikoneisiin vastannut kuntavaaliehdokas on vastatessaan sen ymmärtänyt tai ymmärtää vieläkään.
Varsinkin tv-uutisissa on se paha vika, että esiin marssitetaan haastateltavia sanomaan mielipiteensä asiasta, jota ei uutisessa selitetä. Sama vika on lehtiuutisissa, joissa kerrotaan hallituksen riitelevän maakuntaverosta ja annetaan ymmärtää, että kyllä se hallitus viimeistään tähän kaatuu, mutta ei selitetä itse asiaa.
Mikä se maakuntavero sitten on? Moni kuvittelee vieläkin, että se on kokonaan uusi vero, joka tulee maksettavaksi nykyisten valtion- ja kunnallisverojen lisäksi. Näin ei kukaan suoranaisesti väitä, mutta näin annetaan ymmärtää silloin, kun puhutaan kokonaan uudesta verosta ja verottajasta sekä pelotellaan kokonaisverorasituksen kasvulla.
Se ei ole entisten päälle tuleva uusi vero, vaan se liittyy ihan loppusuoralla olevaan sote-uudistukseen. Nyt kun sanoin sanan sote, niin puolet lukijoista lopettaa lukemisen. Jäljelle jääville yritän taas kerran vääntää rautalankaa.
Sotessa perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut siirretään yksittäisiltä kunnilta ja nykyisin monilla alueilla toimivilta kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Soten kulut pitää rahoittaa, ja nykyisin ne rahoittaa toiminnan yksin järjestävä kunta kokonaan tai kuntayhtymässä mukana olevat kunnat maksuosuuksilla. Esimerkiksi meidän kuntamme on vuoden 2017 alusta kuulunut kuntayhtymä Siun soteen, jonka maksuosuus vie yli 60 prosenttia kunnan budjetista. Ennen vuotta 2017 saman verran meni kunnan omana toimintana järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Yli 60 prosenttia kunnan rahoista käy siis vain kääntymässä kunnan kassassa, ja lopuilla rahoitetaan kaikki muu kunnan toiminta. Jo kuntayhtymän perustaminen helpotti huomattavasti, kun ei enää kuntatasolla tarvinnut kantaa huolta lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuudesta ja kaikista muista käytännön asioista. Kunta voi keskittyä muihin tehtäviinsä ja sote hoituu maksamalla sovittu maksuosuus. Kunnalla on kuntayhtymän valtuustossa omat edustajansa valvomassa kunnan ja omien kuntalaisten etua.
Kun sote-uudistus tulee, niin kaikilta kunnilta Helsinkiä lukuunottamatta poistuu järjestämisvastuu. Samoin poistuu rahoitusvastuu, kun ensi alkuun rahoituksesta vastaa valtio ja myöhemmin maakunnat eli hyvinvointialueet. Vastuun siirtäminen vaatii maakuntaveroa, jolla toiminta rahoitetaan. Puhuminen samaan aikaan sekä maakunnasta että hyvinvointialueesta sotkee turhaan, koska kyse on kuitenkin samasta alueesta.
Nyt se ”hallitusta repivä” riita koskee vain sitä, päätetäänkö sote-uudistuksesta ensin ja maakuntaverosta myöhemmin vai päätetäänkö samanaikaisesti sekä sotesta että maakuntaveron käyttöönotosta. Käyttöönottopäätös tarkoittaa vasta veron valmistelun aloittamista ja käyttöönoton aikataulun lyömistä lukkoon. On tietysti sellainenkin mahdollisuus, että maakuntaverosta ei päätetä ollenkaan, vaan rahoitusvastuu siirtyy pysyvästi valtiolle. Tämä mahdollisuus on epätodennäköinen, koska se veisi alueilta rahoituksen lisäksi myös päätösvallan omiin asioihinsa.
Kerrataan vielä. Kyse on siitä, siirretäänkö kunnallisverosta nykyisin sosiaali- ja terveysmenoihin käytettävä osuus valtiolle, joka jakaa sen edelleen hyvinvointialueille, vai siirretäänkö se suoraan verona hyvinvointialueille käytettäväksi samoihin menoihin. Kyse ei ole uudesta verosta nykyisten verojen päälle, vaan kunnallisverosta sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettävän osuuden siirtämisestä joko valtiolle tai ne palvelut tuottavalle hyvinvointialueelle.
Jos tässä oli teille uutta tietoa, niin en ihmettele. Nykyisin ei juuri näe kunnolla taustoitettuja ja selitettyjä uutisia sotesta ja maakuntaverosta. Syytä siihen en tiedä, mutta mielestäni näiden perusasioiden kertominen kuuluisi bloggaajan sijaan toimittajille.
Toki tässä on se riski alueellisesta kokonaisveroasteen noususta kun kukin veronkerääjä toimii omista lähtökohdistaan – kunta verottaa omiin tarpeisiinsa, maakunta omiin ja valtio loput. Nyt kun nuori, terve ja maksukykyinen väestö keskitttt kasvukeskuksiin ja Uudellemaalle, ei pitäisi mahdottomasti yllättää jos jotkut ovat huolissaan siitä kuinka harvenevan ja vanhenevan väestön alueet pystyvät maakunnallisestikaan keräämään riittävän rahoituksen palveluille niitä heikentämättä ja verotusta kiristämättä ellei valtio ylätasolla enää tasoita rahavirtoja valtionosuuksien tai vastaavan mekanismin kautta..
Minusta rahoitus voisi tulla valtiolta ja maakuntahallinto voisi valvoa, että palvelut ovat yhdenvertaisia muiden maakuntien kanssa. Ihmisten oikeus yhdenvertaisiin terveyspalveluihin ei saa riippua kunnan tai maakunnan kassan tilasta. Myöskään alueen ihmisten ikärakenne ei saa vaikuttaa palveluiden tasoon.
Juuri näin. Pienimmät ja samalla köyhimmät maakunnat eivät pysty rahoittamaan SOTE-palveluitaan ilman valtion tukea. Valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset tänä vuonna näissä syrjäisimmissä ja köyhimmissä kunnissa pyörivät 4- 5000€ välillä / asukas. Pohjois-Karjalassa ainoastaan Kontiolahdella on alle 2000€/asukas, Joensuussa 2147€/asukas.
Maakuntien, eikun hyvinvointialueiden lukumäärä tulee olemaan ongelma, ei pelkästään näiden väkiluvultaan pienempien (keskikokoisen kaupungin väkimäärä), vaan myös nykyinen Uusimaa, johon on tulossa _viisi_ hyvinvointialuetta, jolla toimii jo nykyisin HUS.
Ehkä osa rahoitusta voisi tulla valtioltakin, mutta silloin on vaarassa menettää itsemääräämisoikeuttaan. Keneltä raha, sillä valta.