Toisarvoisia asioita
Kuten viimeksi eilen totesin, niin edes verorahoitteinen Yle ei saa millään sanotuksi kokoomuksen esityksen maahanmuuttajien sosiaaliturvan leikkaamisesta olevan vastoin perustuslakia. Ei mennä enää siihen, vaan mietitään muita asioita, jotka eivät kunnolla ylitä uutiskynnystä. Otetaan esimerkeiksi vaikkapa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus osana oppivelvollisuuden laajentamista ja asiakasmaksulain uudistus.
Onhan näistä sen verran kerrottu, että uutisia tarkasti seuraavat tietävät niistä jotain. Tarvitaan kuitenkin hallituspuolueen lehti kertomaan, että varhaiskasvatusmaksujen alentaminen tuo elokuun alusta lähtien kaksilapsiselle perheelle jopa 190 euron säästöt kuukaudessa. Toisen asteen maksuttomuudesta uutisoi Yle toissapäivänä kirjakauppiaan näkökulmasta. Uudistus vie jopa puolet liikevaihdosta.
Onhan tämä varmasti totta, mutta näkökulma on vähän oudosti valittu. Verrataanpa sitä vaikka surullisen kuuluisaan aktiivimalliin, jota lähestyttiin pienen ihmisen näkökulmasta positiiviseen sävyyn. Maaliskuussa 2018 Yle löysi puolen vuoden työttömyyden passivoiman henkilön, joka aktiivimallin ansiosta sai heti kaksi työpaikkaa. Uutinen ei oikein kestänyt lähempää tarkastelua, mutta viesti meni perille. Aktiivimalli oli kerrassaan erinomainen asia.
Nyt sitten odotellaan vastaavaa uutista vaikkapa köyhästä lukiolaisesta, jolle oppikirjojen maksuttomuus on suuri taloudellinen helpotus. Samoin odotellaan uutista lapsiperheestä, jonka elämää varhaiskasvatusmaksujen aleneminen helpottaa ja uutista hoivakodissa asuvasta vanhuksesta, jolle asiakasmaksujen aleneminen jättää nykyistä enemmän käyttörahaa.
Nämä kaikki ovat nykyisen hallituksen saavutuksia, mutta niukasta uutisoinnista päätellen ne vain ovat jotenkin tapahtuneet, eikä niistä kannata sen kummemmin kertoa.
Muistanette vielä, että Sipilän hallitus poisti subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tai ei se sitä poistanut, vaan antoi sen poistamiseen mahdollisuuden kunnille. Liian monet talousvaikeuksissa olevat kunnat tarttuivat täkyyn, ja niinpä esimerkiksi monen työttömän lapset jäivät ilman varhaiskasvatusta tai ainakin siihen liittyvää aamupalaa. Tästä ei noussut kohua, toisin kuin tänä kesänä vaikkapa pääministeri Sanna Marinin aamupalasta. Sivumennen sanoen Juuka oli yksi niitä harvoja kuntia, jotka päättivät säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden.
Kun nyt varhaiskasvatusmaksuja alennettiin, niin eipä siitäkään ole suuresti uutisoitu. Kaikissa kunnissa on kesän aikana vahvistettu lain edellyttämät alemmat maksut, mutta sekin on vain tapahtunut jotenkin itsestään. Minä kyllä tulen muistamaan harvinaisen päivän 22.6.2021, jolloin sain hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana olla päättämässä maksujen alentamisesta, ja niin muistavat varmasti kaikki lautakunnan jäsenet puoluekannasta riippumatta.
Media ei muista kertoa näistä. Ja kun nyt sanoin tämän, niin minua sanotaan taas salaliittoteoreetikoksi, kuten tässä kuluneella viikolla eräs mediatutkija teki. Ei siihen salaliittoa tarvita eikä missään istu ilkeiden ihmisten konklaavia antamassa määräyksiä uutisaiheista. Kyllä mediat tekevät sen ihan itse, ja syitä siihen voi jokainen vain arvailla.
Pekka Mervola ksml 16.3.2019
Iltalehti latasi tänään tuhdin paketin Petteri Orpoa (kok.) verkkolehtensä etusivulle. Seitsemän pääuutisen joukossa oli kolme juttua Orposta. Aivan kuin historiallisilta juuriltaan kokoomuslaisen Uuden Suomen kolmas painos olisi kurkkinut omaan menneisyyteensä näin vaalien alla. Ehkä ei kuitenkaan. Olisiko yhteys tuoreempi? Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppisen puoliso Kirsi Hölttä on kokoomuksen viestintäpäällikkö. Aika hyvin Orpo sai etusivun otsikoihin omaa ja kokoomuksen viestiä, mutta tämähän on tietenkin vain sattumaa.
Tällä palstalla päätoimittaja Pekka Mervola tekee havaintoja lehtimiehen elämästä ja kohtaamistaan ihmisistä.
Eettinen liiketoiminta
Alma Mediassa kannamme vastuun liiketoiminnastamme. Eettisen ohjeistuksemme juuret ovat syvällä yhtiömme perustehtävässä, kestävän kasvun rakentamisessa yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Edistämme omassa toiminnassamme ja koko toimialallamme taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä samoin kuin toimialalle tyypillisiä yritysvastuun ominaispiirteitä, kuten mediasisältöjen ja digitaalisten palveluiden luotettavuutta, ympäristövastuuta ja sananvapauden edistämistä.
Missään ei puhuta avoimuudesta ja tasapuolisuudesta!!!
Kun tilanne medioissa on mikä on, myös täällä ja pikaisesti tarvittaisiin esim. the Conversation -tyyppistä tutkitun tiedon ja aidosti riippumattoman tutkivan pressin foorumia. Nythän täällä tehtävä pitkälti lankeaa mm. faktaan ja tutkimukseen pohjaaville yhteiskuntabloggaajille
https://theconversation.com/uk/who-we-are
Olet täysin oikeassa. Juuri samaa olen miettinyt.
Olen joskus aiemminkin lainannut Väinä Kirstinän runoa journalismin tehtävästä:
“Lehtimies heittää vihaista hiekkaa /
koneiston rattaisiin./
Ja tapahtuu ihme/
hiekka rasvaa pyörät pyörimään.
Missä ne teräväkynät nykyisin ovat? Häädetty, savustettu tai ostettu ulos tehtävistään. Ja Kirstinän runokin on 50 vuoden takainen. Kokoelman nimi oli enteellisesti “Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma”. Elämme sen kliimaksia, huippukohtaa, kulminaatiopistettä.
po: Väinö Kirstinä.
Seuraavan 1,5 vuoden aikana on tulossa ennennäkemätön sontamyrsky.
Kokoomus on saatava pääministeripuolueeksi!
YLE, MTV, Iltalehti, Ilta Sanomat, Helsingin Sanomat + pitkä lista muita, tulevat vääristämään ja vähättelemään hallituksen saavutuksia.
Nyt Persut on pudotettu kärjestä, seuraavaksi SDP.
Mitenkähän tällainen kokoomuksen harrastama huseeraaminen vaikuttaa muiden puolueiden yhteistyöhalukkuuteen?
Olettaisin, että Aalto-yliopiston Median laitoksella olisi edes joku tutkijaksi haaveileva jolta aikaa liikenisi tehdä näistäkin asioista puolueetonta, rakentavaa analyysiä!
Nuoren tutkijan kannattaa ajatella tulevaisuutta ja se voi saada äkkipysähdyksen, jos alkaa liian kriittististä tutkimusta tekemään. Sen sijaan eläkkeelle jääneet, rutinoituneet toimittajat voisivat alkaa tehdä vaikkpa väitöskirjaa ja keskittyä yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.
Kuka tahi mikä taho sen kunnianhimoisen ja pelkäämättömän tutkijan uran voisi äkkipysäyttää? Toki eläkeikäiset journalistit voisivat osallistua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta ehkä antavat tilaa nuoremmille sananvapauden saattajille.
”Pelkäämätön” alkaa äkkiä pelätä kun äärioikeisto työntää postilaatikon täyteen tappouhkauksia ja alkaa ilmestyä oven taakse. Arkipäivää Suomessa.
Aalto-yliopiston Median laitos ei tee tällaista tutkimusta.
Koko yliopisto on hyvin konservatiivinen (=Kokoomus).
On tämä nykymeno niin ihme touhua, että ei voi millään ymmärtää kanssaeläjien ajatuksenjuoksua. Onneksi olen myös senverran lähellä “kalkkiviivoja”, että saan blogistin tapaan haistattaa piakkoin pitkän paskan koko touhulle. “Tiineeksi” eivät saa ja hengiltäkään eivät toistaiseksi…ja eiköhän sitä osimoilleen kaiken muun kanssa jotenkin toimeen tule….loppukesää toivotellen.
Eläkeläiset ovat merkittävä äänestäjäryhmä. Ääni kannattaa antaa puolueelle joka ei pidä eläkeläisiä taakkana tai työttöminä lorvailijoina.Moni on antanut työelämässä täyden panostuksen ja moni myös terveytensä. Pienistä eläkkeistä ei kannata olla kateellinen ne riittävät jotenkuten jos ei ole pahasti velkaantunut.
Suomessa maailman kateelliisimmat varakkaat. Hei katso, köyhällä kännykkä! Ja ehjät vaatteekin!
Noin se jostain syystä menee.
Muistaakseni uusliberaalina pidertyTuomas Enbuske sanoi joskus telkkarissa, että mikä vika veronmaksamisessa on? Että jos hän tienaisi miljoonan niin ilman muuta hän maksaisi mielellään veroja.
En usko.
Se on usein juuri niin, että miljoonan tienaavat eivät halua maksaa yhtään veroja. Spurguille.
Poikkeuksena on nämä pelifirmat, jotka ovat hyviä veronmaksajia. Ihme tyyppejä!