Laki ja kyselytunti

Perussuomalaiset kansanedustajat käyttivät eilisestä eduskunnan kyselytunnista melkein puolet todistaakseen, että he eivät tunne voimassaolevaa lainsäädäntöä eivätkä edes vallan kolmijako-oppia. Asiasta uutisointi kertoi mitä oli sanottu, mutta lainsäädännöstä ei puhuttu mitään. Jo pelkkä vilkaisu Wikipediaan olisi valottanut asiaa, mutta sitäkään ei viitsitty tehdä. Ilmeisesti hyvä performanssi ja siitä tehty uutinen olisivat menneet pilalle, jos olisi kerrottu perussuomalaisten vaativan pontevasti voimassaolevan lain säätämistä ja kansanedustajien toimivallan ylittävää oikeuskäytännön muuttamista.

Kyse oli siis rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta eli ”maasta ulos potkimisesta”. Se voidaan tehdä jo nyt, ja sen perusteista säädetään ulkomaalaislain 149 §:ssä. Sen 1 momentin 2-kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleva tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin.

Perussuomalaiset eivät kertoneet miten tätä lainkohtaa pitäisi muuttaa. Pitäisikö sanat ”voidaan karkottaa” korvata sanalla ”karkotetaan”? Pitäisikö karkotuksen perusteena olevan rangaistuksen raja poistaa ja karkottaa myös karkkivarkaat ja väärin pysäköineet? Nykyinen laki perustuu viranomaisten kokonaisharkintaan, joten pitäisikö harkinta poistaa vai haluavatko perussuomalaiset kansanedustajat itse puuttua viranomaistoimintaan yksittäistapauksissa ja päättää karkottamisista?

Jos ei osaa lukea lakitekstiä, niin ei ymmärrä mitä tarkoittavat sanat  ”rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta”. Ne tarkoittavat sitä, että tuomion ei tarvitse olla vähintään yksi vuotta vankeutta, vaan riittää, että laki mahdollistaa yhden vuoden vankeuden. Sellaisia rikoksia löytyy valtava määrä, ja ihan piruuttani kerron, että esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita enimmillään kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ulkomaalaiselle se riittää karkottamiseen, mutta suomalainen kansanedustaja saa siitä sulan hattuun.

Nykyisessä laissa toimivaltaisia viranomaisia ovat poliisi, rajatarkastusviranomainen ja maahanmuuttovirasto. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen esittää karkottamista maahanmuuttovirastolle, joka voi panna karkottamisen vireille myös omasta aloitteestaan. Tämä on hallinnollista viranomaistoimintaa, johon poliittiset päättäjät eivät saa yksittäistapauksissa puuttua. Kansanedustajat eivät myöskään saa vaatia oikeuskäytännön muuttamista, sillä he eivät sovella lakeja, vaan ainoastaan säätävät niitä. Vallan kolmijakokin on siis näiltä kansanedustajilta hukassa.

Miten sitten käy tälle kymmenen vuoden tuomion saaneelle katujengiläiselle? Jos hän ei ole Suomen kansalainen, niin hänet tullaan hyvin todennäköisesti karkottamaan, kunhan hän ensin on suorittanut rangaistuksensa ja jos karkottamiselle ei ole laissa säädettyä estettä. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Hänet saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan.

Minä en tiedä onko kyseinen henkilö Suomen kansalainen, pakolainen vai muilla perusteilla maassa oleskeleva, eikä minun tarvitse tietääkään. Ei tarvitse tietää kansanedustajienkaan, sillä he eivät saa puuttua yksittäistapauksiin sen enempää kuin minäkään. Ehkä kaikkein kummallisimpia ovat sosiaalisessa mediassa esitetyt vaatimukset välittömästä karkottamisesta, joka tarkoittaisi rangaistuksen jäämistä suorittamatta.

Nyt moni tulee sanomaan, että rikosperusteisia karkotuksia on liian vähän. Mikä lienee sitten tarpeeksi, mutta vuosittain karkotetaan rikoksen perusteella noin 200 henkilöä.

Kuva: Yle

Jos näitä karkotuksia halutaan lisää, niin sitten lakia pitää muuttaa. Viranomaisen harkintavalta voidaan poistaa, samoin voidaan poistaa karkotuksen perusteena olevan rangaistuksen raja. Sen jälkeen voidaan oikeasti karkottaa joka ikinen lakia rikkonut ulkomaalainen näpistelijästä alkaen, mutta laki olisi yhdenvertaisuuden ja järkevyyden kannalta ongelmallinen.

Perussuomalaiset voivat tehdä aloitteen lain muuttamiseksi, mutta sitä ennen heidän kannattaa lukea nykyinen laki. Eilisestä ”keskustelusta” päätellen se on jäänyt lukematta jopa juristitaustaisilta kansanedustajilta.