Puoluekannatusta

Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista, mutta viime aikoina varsinkin opposition toiminta on näyttänyt siltä, että se on oman kannatuksen nostamista. Oppositio tehtailee toisiaan korvalle lyöviä välikysymyksiä, kun yhdellä viikolla moititaan valtion velkaantumista ja heti seuraavalla viikolla moititaan, että valtio ei velkaannu tarpeeksi. Tämähän on tilanne nyt, kun oppositio aikoo tehdä välikysymyksen maataloustuesta vaatien ilmeisesti sen lisäämistä. Sen jälkeen voidaankin sitten taas esittää välikysymys velkaantumisesta, kunhan muistetaan jossain välissä huolestua hallituksen toimintakyvystä ja toivoa hallitukselle työrauhaa sen verran, ettei ennenaikaisia vaaleja tarvittaisi.

Kaiken takana ovat kannatusmittaukset, joita tehtaillaan jatkuvasti ja joita tulkitsemaan tarvitaan läjäpäin politiikan asiantuntijoita ja erikoistoimittajia. Varsinkin viimeksi mainituista osa on ennustanut toiveikkaasti hallituksen kaatumista koko vaalikauden ajan vähintään kerran viikossa, mutta silti heitä kuunnellaan vieläkin.

Uusin Helsingin Sanomien teettämä kannatusmittaus kertoo taas mitä kertoo, mutta uutisoinnissa unohdetaan aina sama asia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 51 prosenttia, ja se on suorastaan historiallisen hyvä tulos vain viisi kuukautta ennen vaaleja. Vastaavana ajankohtana Sipilän hallituksen kannatus oli 36,7 prosenttia.

Keskustan pitäisi tietää, että mitä kylvää, niin sitä niittää. Puolueen kannatus lipsahtaa kohta yksinumeroiseksi, mutta silti se jatkaa taivaltaan toinen jalka hallituksessa ja toinen oppositiossa. Nyt puolue on valinnut strategiaksi kaikkien lakiesitysten jarruttamisen vakuutellen kuitenkin yhteistyökykyään. Tätä ei enää usko kukaan.

Uusimmat käänteet eivät vielä näy tässä mittauksessa, joten syitä pitää etsiä syvemmältä. Minun mielestäni perimmäinen syy on Sipilän hallitus, jossa puolue profiloitui pienituloisilta leikkaajaksi ja suurituloisille antajaksi. Sen hallituksen aikana yhdeksän suomalaista kymmenestä köyhtyi ja vain yksi kymmenestä rikastui. Tämä oli niin suuri muutos puolueen linjaan, että kannatuksen lasku jatkuu vielä tänäänkin. Sipilä kaatoi oman hallituksensa vain muutama viikko ennen vaaleja, ja nyt keskustan odotetaan tekevän samoin. Voi se niin vielä tehdäkin, mutta sitten puoluekokouksissa voi soittaa tippa silmässä Pettäjän tietä.

Kokoomus porskuttaa kärjessä ihan vain lupaamalla keppiä köyhille ja veronkevennyksiä rikkaille. Kannatusluvuista päätellen tässä maassa on yllättävän paljon rikkaita tai ainakin sellaisiksi itseään kuvittelevia, vaikka ei uskoisi. Jos joku vaikkapa vain vihjaisee rikkaiden verottamisesta, niin maassa ei ole yhtään rikasta, ja jos onkin, niin heillä ei ainakaan ole rahaa. Rikkaiksi itsensä kuvittelevat tavalliset keskituloiset eivät hyödy niistä veronkevennyksistä muutamaa kymppiä enempää, mutta ainakin he voivat tehdä pesäeroa köyhiin, joille pitää antaa keppiä. He kuvittelevat itsensä myös niin korvaamattomiksi, että luulevat pystyvänsä neuvottelemaan itselleen hyvän työehtosopimuksen ihan omin päin.

Perussuomalaiset ovat katkeran ja kaikkeen tyytymättömän kansanosan ikioma puolue. Kestovalituksen aihe ovat maahanmuuttajat, jotka eivät tee töitä vaan loisivat yhteiskunnan tuilla. Kun he työllistyvät, niin he vievät suomalaisten työpaikat. Nyt puolue on nostanut teemaksi myös velkaantumisen ja vetoaa ihan odotetusti EVA:n tutkimukseen, josta kerroin eilen. Sen mukaan kansa haluaa leikata toisarvoisista kohteista, joista leikkaaminen ei hyödytä mitään. Perussuomalaisille riittää, että he valittavat kaiken olevan huonosti ja Marinin hallituksen syytä, eivätkä puolueen kannattajat edes vaadi mitään konkreettisia vaihtoehtoja. Tämä jättää mukavasti tien auki porvarihallitukseen, joka sitten leikkaa ihan samalla tavalla kuin Soinin perussuomalaiset tekivät.

Siinäpä oli minun analyysini, ja saatte ajatella siitä ihan mitä haluatte. Minusta tämä on ihan yhtä pätevä kuin naama vakavana mittausta analysoivan politiikan asiantuntijan puhe tai hallituksen pikaista kaatumista povaavan erikoistoimittajan rutiininomainen teksti iltapäivälehdessä.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin älkää tulko sanomaan sitä tänne. Tämä ei ole mikään netin yleinen keskustelupalsta teitä kiinnostavista aiheista.