Sosiaalityötä Aurinkorannikolle
Ministerit Paula Risikko ja Alexander Stubb ovat kovasti huolissaan Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten sosiaalisista ongelmista. Alkoholin suurkulutus ja yksinäisyys huolestuttavat hallitusta niin paljon, että ministerit ovat päättäneet palkata valtion varoin sosiaalityöntekijän suomalaisyhteisöön.
Asuuhan siellä paljon suomalaisia, kuka mistäkin syystä. Monet ovat päivätyönsä tehneitä eläkeläisiä ja siinä mielessä ansainneet asua omilla varoillaan lämpimässä. Kun iäkkäästä pariskunnasta toinen kuolee, jää toinen helposti yksin. Halpa ja helposti saatava viina houkuttelee monia nuorempiakin. Sosiaalityöntekijälle on varmasti tarvetta eikä koulutettua työntekijääkään liene vaikea saada. Työhön saattaa olla jopa tungosta, toisin kuin pienten kuntien avoimiin virkoihin.
Työhön liittyy kuitenkin eräitä ongelmia. Maassa ollaan maan tavalla ja Espanjassa asuvat ovat Espanjan lakien, siis myös sosiaalilainsäädännön alaisia. Aivan samalla tavalla Suomessa asuviin noudatetaan vain Suomen lakia kansalaisuudesta riippumatta. Sosiaalityöntekijä ei voi soveltaa Aurinkorannikon suomalaisiin suomalaista sosiaalilainsäädäntöä, vaikka eläkkeet maksetaankin Suomesta. Hänestä tulee eräänlainen seurustelu-upseeri, joka voi vain ohjata ja neuvoa ihmisiä elämän eri pulmatilanteissa. Mitään varsinaista viranomaisen toimivaltaa hänellä ei ole, elleivät Espanjan viranomaiset ota häntä omille palkkalistoilleen.
Kuvitellaanpa tilanne, että vaikka Venäjä palkkaisi sosiaalityöntekijän huolehtimaan Suomessa asuvan venäläisväestön sosiaalisista ongelmista. Ikärakenne huomioon ottaen hänen toimenkuvansa olisi tietenkin huolehtia kansallisuudeltaan venäläisten lasten hyvinvoinnista ja edusta. Toimivallasta ja virkatoimien lainmukaisuudesta taitaisi nousta melkoinen äläkkä.
Väkisinkin tulee mieleen, että hallitus haluaa varmistaa Espanjassa asuvien maanmiesten äänet tulevissa vaaleissa. Todennäköisesti äänestäjät ovat jo valmiiksi nykylinjan kannattajia, mutta aina kannattaa varmistaa. Nyt se käy helposti, valtion varoilla.
Aurinkorannikolla on toiminut jo vuosia OKM:n rahoituksella Sofia – vapaan sivistystyön opisto, siis eräänlainen kansalaisopisto suomalaisille asukkaille.
On se somaa sikälikin, että tuohon pulmaan löytyy kyllä rivakkaa toimintaa samalla kun esim lapsiperheiden konkreettiseen auttamiseen (kotiapua ja rahaa) ei järjesty sitten millään. Huostaanottoihin sitten kunnat kaivavat kuvettaan, ja siinä vaiheessa menotkin on toista luokkaa.
No, Aurinkorannikon ylivoimaisesti suurin puolue kuuluu olevan kokoomus joten Risikon rivakkuudelle on luonnollinen selitys.