Piiskureita palkkatuella
Kansanedustaja Tarja Filatov iloitsi Facebookissa pamauttaneensa valiokunnassa läpi mietinnön, jolla mahdollistetaan palkkatuetun työvoiman käyttö työn tarjoamisvelvoitteen estämättä. Tästä päivityksesta ei suoraan sanoen viisastu yhtään, mutta onneksi Hämeen Kaiku hiukan selventää asiaa.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta siis hyväksyi mietinnön, jossa työehtosopimuslakia muutetaan niin, että työpajat voivat työllistää jatkossa nuoria ja työttömiä ihmisiä palkkatuella työsopimuslain estämättä.
Juttu menee yhä sekavammaksi, koska työehtosopimuslaki ei mainitse sanallakaan palkkatukea tai työn tarjoamisvelvoitetta. Mistä hemmetistä tässä nyt oikein riemuitaan? Miksi Filatovin sivulla ylistetään tätä päätöstä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarjotuksi mahdollisuudeksi löytää polkuja palkkatöihin?
Työsopimuslain 2 luvun 5 § sanoo työn tarjoamisvelvoitteesta näin:
Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippumatta.
Jos siis työnantajalla jo on osa-aikaisia työntekijöitä, niin hänen tarvitessaan lisää osa-aikaisia on työtä tarjottava ensisijaisesti jo töissä olevilla osa-aikaisille. Saman lain 6 luvun 6 §:n mukaan työtä on tarjottava ensisijaisesti myös entisille työntekijöille:
Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Jos työnantaja ei noudata näitä lainkohtia, niin hän ei saa palkkatukea uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentti sanoo näin tylysti:
Jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka työnantajan palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja on ennen palkkatukihakemuksen tekemistä työsopimuslain edellyttämällä tavalla täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville työntekijöille tai jos työnantajalla ei muusta syystä ole velvollisuutta työn tarjoamiseen. Palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että työnantaja on tarjonnut työtä sellaiselle taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
Koko tämän paketin muuttamisen Filatov siis pamautti nuijallaan valiokunnassa läpi.
Työpajat ja muut valmennusyksiköt saavat jatkossa palkata lisää väkeä palkkatuella, vaikka eivät ole tarjonneet lisätöitä nykyisille osa-aikaisille, lomautetuille tai irtisanotuille työntekijöilleen. Entiset siis voidaan huoletta heittää yli laidan tai pitää heitä edelleen osa-aikaisina ja palkkatuki juoksee silti.
Nyt pitää kuitenkin muistaa, että työpajat ja muut työvalmennusyksiköt toimivat palkattomalla työvoimalla eli kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevilla. He eivät saa tekemästään työstä palkkaa nyt eivätkä tulevaisuudessa. Vain harvalukuiset työnohjaajat ja työvalmentajat saavat.
Palkkatuella palkataan siis lisää osa-aikaisia työnohjaajia ja työvalmentajia, jotka toki voivat rekrytoitua myös niistä palkatta töitä tekevistä. Palkatun työvoiman lisääminen tarkoittaa tietenkin sitä, että myös palkattomien määrää lisätään. Ei niitä työnohjaajia tarvita yhtään nykyistä enempää elleivät myös ohjattavat lisäänny.
Juuri tätä tarkoittaa kansanedustaja ja entinen työpajan vetäjä Mika Kari sanoessaan näin:
-Tällä hetkellä esimerkiksi Lahdessa useamman sadan työllistämistoimet ovat vaikeuksissa. Tänään tehty päätös auttaa purkamaan tällaiset sumat.
Työttömien sumaa siis ruvetaan purkamaan ja yhä suurempia joukkoja marssitetaan tekemään palkatonta työtä. Piiskurit heille palkataan palkkatuella. Todennäköisesti palkkatuettuun työhön valikoituvat henkilöt ovat blogiini kommentoivan Työvalmentajan kaltaisia tehtävälleen omistautuneita kapoja:
Filatovia ei tunnu kiinnostavan makrotaloudellinen todellisuus pätkääkään. Onko hän ajatellut, mitä tapahtuu, jos kaikki ”palkanmaksu” on tulevaisuudessa pelkkää valtion subventaatiota? Aivan.
Filatovin, Risikon ja heidän kaltaistensa ajamaa politiikkaa ei voi selittää siis edes taloudellisella järkevyydellä, etiikasta nyt puhumattakaan. Mitä se sitten on? Pahoin pelkään, että se on tietoista ja systemaattista orjatyövoiman luontia, etenkin TTIP:tä silmälläpitäen. Eittämättä Filatovin kaltaisille korruptiopossuille on luvattu muhkea tukku rahaa ja kämppä jostain (kaukaa), jos/kun TTIP tulee voimaan; Filatovhan on itse asiassa pätevöitynyt jo ’elämäntyöpalkintoon’ tällä saralla!
Nimimerkki ”Työvalmentajalla” on erikoinen käsitys eteenpäin pääsemisestä. Hänelle se tarkoittaa paikallaan polkemista. Sillä kuten tunnettua on, vain n. 2 % kuntouttavassa ahertavista työllistyy palkkatyöhön ja pääsee sanan mukaisesti eteenpäin. Loput polkevat paikallaan tai astuvat askeleen taakse: jatkavat pajakarusellissa pyörimistä tai palaavat työttömiksi pajajakson loputtua.
Tosin työttömiähän he ovat olleet kaiken aikaa, mutta eivät suinkaan hyödyttömiä. Heidän ansiostaan ”Työvalmentajalla” ja hänen kollegoillaan on työ, josta maksetaan palkkaa. ”Työvalmentajalle” pajaohjaajan tehtävä näyttää kuitenkin antavan leivän lisäksi kieroutunutta tyydytystä. Sellaista, joka on tyypillistä luonteeltaan erityisen alhaisille.
Näinhän se juurikin on. Ja sekin 2 % ketkä työllistyy, niin eiköhän siihen lasketa joku parin kk palkkatukityö josta takaisin työttömäksi.
Saatta tämmöset ”työvalmentajat” kokea työpajallaan vielä ikävän yllätyksen kun alkavat louskuttaa väärälle tyypille jolla sattuu olemaan vielä väärempi päivä.