Työttömän perussanastoa

Minulta kysellään jatkuvasti miten terve ja työkykyinen voi välttyä palkattomalta työltä eli kuntouttavalta työtoiminnalta. Olen kyllä selittänyt nämä perusasiat moneen kertaan, mutta kertaus taitaa olla paikallaan.  Näin päättelen siitä, että muutaman päivän sisällä olen saanut parikymmentä sähköpostia ja Fb:n yksityisviestiä, joissa satunnaiset uudet lukijani haluavat lisätietoja.

Älkää tentatko minua yksityisesti, vaan googlettakaa hakusanat “saku timonen kuntouttava työtoiminta”  niin saatte eteenne suunnilleen kaiken aiheesta aiemmin kirjoittamani.

Kerrataan ensin työllistymissuunnitelman ja aktivointisuunnitelman ero.

Työllistymissuunnitelma on se suunnitelma, joka laaditaan ensimmäisen TE-toimiston asiakkaaksi illmoittautumisen yhteydessä ja päivitetään netissä tai puhelimitse määräajoin. Siinä asiakas ja virkailija käyvät läpi erilaisia toimenpiteitä ja kuten näette, niin luettelo on melkoinen.

Kuntouttava työtoiminta on siellä vain yhtenä vaihtoehtona. Jos tähän työllistymisuunnitelmaan on otettu mukaan yhtenä vaihtoehtona kuntouttava työtoiminta, niin siitä ei enää aktivointisuunnitelmaa laadittaessa voi kieltäytyä ilman työttömyysetuuden menettämistä. Tarkistakaa oma suunnitelmanne ja jos se siellä on, niin vaatikaa seuraavan päivityksen yhteydessä se poistettavaksi. Ei sekään välttämättä auta, mutta ainakin olette paremmassa neuvotteluasemassa.

Kun 25 vuotta täyttänyt työtön on saanut työmarkkinatukea 300 päivää tai päivärahakauden jälkeen 180 päivää (alle 25-vuotiailla aika on lyhyempi) tai jos hän on elänyt toimeentulotuella viimeiset neljä kuukautta, niin hänet voidaan kutsua laatimaan aktivointisuunnitelma.

Sen laativat TE-toimisto, kunta ja asiakas yhdessä. Aktivointisuunnitelman laatiminen on kunnan sosiaalipalvelua ja lain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. 

Jos aktivointisuunnitelman laatimistilaisuudessa ei näy TE-toimiston edustajaa ja pätevää sosiaalityöntekijää, niin vaatikaa heidät paikalle. Kunnan työvalmentaja ei ole sosiaalialan ammattihenkilö eikä kenenkään tarvitse panna nimeään sellaiseen paperiin, jonka ovat jo etukäteen kuitanneet tai jälkikäteen aikovat kuitata näkymättömät virkamiehet. Sellainen paperi ei ole lain tarkoittama yhdessä laadittu aktivointisuunnitelma.

Kuntouttava työtoiminta on aktivointisuunnitelmassakin viimesijainen vaihtoehto. Sitä ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Jos kuntouttavaa työtoimintaa kuitenkin tuputetaan ensijaiseksi vaihtoehdoksi, niin pyytäkää neuvottelukumppaneita lukemaan huolella tämä tuore ohjekirje. Jos he eivät sitä noteeraa, niin valittakaa kunnan päätöksestä ja tehkää kantelu Aluehallintovirastolle tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Virkamiehiä ei siis haasteta oikeuteen virkarikoksista silloin, kun he tekevät lakiin perustuvia päätöksiä. Heidän tekemistään päätöksistä valitetaan hallinnollista tietä. Muutoksenhakuohjeet ovat jokaisen päätöksen mukana.

Ja yrittäkää oppia ainakin se, että joukkokanne TE-toimistoja ja kuntia vastaan ei ole mahdollinen. Suomen lainsäädäntö tuntee joukkokanteen vain kuluttajansuoja-asioissa ja silloinkin kannetta ajaa kuluttaja-asiamies.

Olen joutunut ainakin sata kertaa selittämään tämä asian sinnikkäille väittelijöille, jotka uskovat riittävän suurella voimalla tehdyn joukkokanteen mahdollisuuteen. Joukoissa on kyllä voimaa, mutta jokaisen on ajettava omaa asiaansa itse. Kun riittävän monet tuntevat tässä hallinnollisessa viidakossa omat oikeutensa ja osaavat niitä vaatia, niin käytännöt muuttuvat.