Alkuinnostusta
Uudet ministerit ovat käyneet innolla töihin. Siinä tohinassa ovat välillä menneet tonttirajatkin sekaisin, kun joku on luvannut korjata ihan toiseen hallinnonalaan kuuluvia asioita. Jotkut taas näyttävät jatkavan vaalilupausten antamista. Tästä on esimerkkinä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Hän lupasi eilen Helsingin Sanomissa näyttävästi, että vuokra-asuminen halpenee. Hän on hienosti huomannut, että asuminen on kallistunut kohtuuttomasti. Monilla menee merkittävä osa palkkatuloista asumiseen, mutta tähän tulee nyt muutos.
Hintojen halpeneminen mahdollistuu, koska valtio kasvattaa kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöille ja asuntosijoitusyhtiöille annettavaa korkotukea. Kun sitä annetaan entistä enemmän, voidaan vuokria laskea. Parin vuoden päästä uuden yksiön voi vuokrata 120 – 160 euroa halvemmalla kuin nykyisin. Valtiolle tämä tulee maksamaan neljän vuoden aikana noin 32 miljoonaa euroa.
Tämä olisi hieno juttu, jos se olisi totta. Ministerillä näyttää kuitenkin olevan aivan liian ruusuinen kuva vuokra-asuntomarkkinoiden toiminnasta. Onko kukaan yleensä kuullut, että vuokrat alenevat? Sellaista ei koskaan tapahdu ilman vuokrasääntelyä, ja se on peruuttamattomasti mennyttä aikaa. Kyllä korkotuki kaikille yhtiöille kelpaa, mutta se ei koskaan tule näkymään vuokrissa. Se tarvitaan virallisen selityksen mukaan kompensoimaan kasvanutta vuokrankorotustarvetta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että tarjolla oleva lisäraha otetaan mielihyvin vastaan.
En minä Kiurun lupausta mitenkään tyrmätä halua; minä vain en usko sen toteutumiseen. Paljon mieluummin luen asioita korjaamaan pyrkivän ministerin suunnitelmista kuin vaikkapa nyt erään uudesta kansanedustajuudestaan ja viinasta huumaantuneen herran toilauksista.
Milläpä keinoin se ministeri vuokria leikkaisi, kun ollaaan vapaassa markkinataloudessa, ja vuokrasäännöstely ei kuulu nykyaikaan. Innostus ei paljon auta, ja keinoja ei ole. Mutta tulihan saatua julkisuutta ministerille, josta juuri kukaan ei tiedä juuri mitään.Toistaiseksi tuntematon suuruus.
Korkotuen lisääminen uudistuotannolle on veden kantamista tyhjään kaivoon, koska rakennuskustannusten jatkuva nousu merkitsee yhä korkeampia pääomakuluja ja vuokria. Harvat pystyvät asumaan uusissa asunnoissa,kun vanhoissakin se on turkasen kallista.