Hinnoiteltua orjatyötä

Kangaspuut, kaidelaudat ja -tolpat, aidantolpat, saunajakkarat, lintulaudat, puutarhakalustot ja kukkalaatikot. Kaikkia näitä ja paljon muuta saa ihan kohtuuhintaan Keuruun Navikasta. Näitä tuotteita saa muualtakin suunnilleen samoilla hinnoilla, mutta nämä on teetetty palkattomalla työvoimalla.

Keuruun kaupungin Navikka-toiminnot sisältävät tekstiili-, metalli- ja puupajan, alihankintatyöt, siivous-, kiinteistönhoito- ja ulkotyöt, keittiön, kaupan ja kioskin. Työtä tekevät kehitysvammaiset, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret.

Sinne on siis koottu koko työmarkkinoiden rupusakiksi katsottu väki. Se ei ole kelvollinen saamaan palkkaa, mutta kykenee oikein hyvin tekemään myyntiin korkealaatuisia tuotteita. Elämänhallinnan opetteleminen ja yhteisöllisyyden kokeminen katsotaan heille riittäväksi palkaksi.

Minua alkaa kyllästyttää näistä kirjoittaminen yhtä paljon kuin teitä lukeminen. Kirjoitan kuitenkin ihan tahallani. Oikein hieron tätä asiaa tietoisuuteen, jotta ihmiset havahtuisivat ymmärtämään tämän palkattoman työvoiman käytön valtavat mittasuhteet.

Näitä erilaisia työleirejä toimii maassa valtava määrä eri nimillä. Ne voivat olla työkeskuksia, toimintakeskuksia, työpajoja tai oikeastaan mitä tahansa. Yhteistä niille kaikille on, että niissä tehdään työtä, josta ei makseta palkkaa muille kuin ohjaajille. Toimintaa pyöritetään verovaroilla ja tuotteista saadut tulot menevät suoraan toiminnan harjoittajalle eli tässä tapauksessa kaupungille.

Näitä työleirejä perustetaan koko ajan lisää varsinkin nyt, kun kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta jo 300 työttömyyspäivän jälkeen. Tolloimmat kuntapäättäjät myöntävät avoimesti, että tarkoituksena on säästää kunnan rahoja ja kenties vähän ansaitakin tuotteiden myynnillä.

Tolloja he ovat siksi, että he samalla myöntävät toimivansa tietoisesti vastoin lakia. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen, vaan kyseessä on sosiaalipalvelu. Ei sitä saa käyttää myöskään vääristämään kilpailua markkinoilla. Yritys ei yleensäkään saa järjestää kutouttavaa työtoimintaa ja myös julkinen toimija katsotaan yritykseksi, jos se toimii markkinoilla. Näin sanoo STM:n ohje:

Markkinolle suunnatut tekstiili-, metalli- ja puupajan tuotteet, alihankintatyöt, siivous-, kiinteistönhoito- ja ulkotyöt, keittiö, kauppa ja kioski ovat ainakin minun mielestäni selkeästi kilpailua avoimilla markkinoilla. En tiedä miten Keuruun kaupunki selittää tämän Aluehallintovirastolle, jos ja toivottavasti kun joku tekee tästä kantelun.

Tätä blogiani muuten ilmiannetaan kovasti Facebookissa. Tässä humoristinen näkökulma asiaan Teppo Palmroosin tekstittämänä: